Tutkitut kausi-influenssarokotteet antoivat hyvän suojan pandeemista influenssa A -virusta ja sen jälkeläisviruksia vastaan (Väitös: FM Anu Haveri, 9.12.2022, virusoppi)

Vuonna 2009 pandemian aiheuttanut influenssa A -virus jäi keskuuteemme kiertämään normaalina kausi-influenssaviruksena ja aiheutti influenssaepidemioita seuraavina vuosina. Anu Haveri tarkasteli väitöstutkimuksessaan vuosina 2010 ja 2012 käytössä olleen influenssarokotteen antamaa suojaa vuosina 2009–2013 kiertäneitä pandeemisia influenssa A(H1N1) -viruksia vastaan.

Tutkimuksen perusteella influenssarokote synnytti elimistössä hyvän immuunivasteen. Rokotettujen seerumista mitattiin tutkimuksessa korkeita tasoja ristireagoivia neutraloivia vasta-aineita geneettisesti erilaisia influenssa A(H1N1)pdm09 -viruksia vastaan.

– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että molemmat tutkitut kausi-influenssarokotteet saivat elimistössä aikaan immuunisuojan, joka mitä todennäköisimmin varmisti hyvän immuunisuojan pandemiaa aiheuttavia influenssa A-viruksia vastaan, Haveri kertoo.

Influenssaviruksille on tyypillistä nopea muuntuminen. Vuosien 2013–2015 kahden epidemiakauden välillä influenssarokotteen sisältämä A(H3N2)-virus pysyi samanlaisena, mutta kiertävä A(H3N2)-virus muuntui.

Haveri totesi väitöstutkimuksessaan, että rokotteen synnyttämä immuunivaste kiertävää A(H3N2)-virusta kohtaan oli heikentynyt epidemiakaudella 2014–2015. Samaan aikaan kuitenkin rokotteen suojateho säilyi hyvänä influenssa A(H1N1)pdm09 -viruksia vastaan.

Toinen rokotus prepandeemisilla H5N1-lintuinfluenssarokotteilla synnytti hyvän immuunivasteen eri viruskantoja vastaan

Prepandeeminen rokote valmistetaan viruksesta, jonka oletetaan joko sellaisenaan tai muuntuneena voivan aiheuttaa pandemian. Haveri tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan kahden prepandeemisen H5N1-influenssarokotteen synnyttämää vasta-ainesuojaa geneettisesti erilaisia influenssa A(H5N1) -virusrokotekantoja vastaan.

Tutkimus osoitti, että immuunivastetta vahvistavaa apuainetta sisältänyt H5N1-rokote synnytti elimistössä hyvän, mutta lyhytkestoisen immuunivasteen rokoteviruskantaa vastaan. Kun samat tutkimushenkilöt rokotettiin kaksi vuotta myöhemmin eri viruskantaa sisältävällä rokotteella, joka ei sisältänyt immuunivastetta vahvistavaa apuainetta, heidän seerumeistaan mitattiin korkeita tasoja ristireagoivia neutraloivia vasta-aineita geneettisesti erilaisia influenssa A(H5N1) -rokoteviruksia vastaan.

Tutkimushenkilöiden vasta-ainetasot säilyivät kohonneina ainakin kaksi vuotta jälkimmäisen rokotuksen jälkeen. Vain jälkimmäistä rokotetta saaneiden henkilöiden vasta-ainetasot jäivät sen sijaan mataliksi.

– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että aiemmin saatu prepandeeminen H5N1-rokote edisti hyvän ja laajakirjoisen vasta-ainesuojan syntymistä eri viruskantaa sisältävän toistorokotuksen jälkeen. Prepandeeminen ja täsmärokote yhdessä antavat todennäköisesti parhaan rokotesuojan H5N1-tyypin pandemiavirusta vastaan, Haveri sanoo.

Perinteisesti influenssavasteita mitataan käyttämällä hemagglutinaation inhibitio (HI)-menetelmää. Haveri optimoi väitöstyössään käyttöön HI-testin rinnalle kolorimetrisen mikroneutralisaatiomenetelmän, jolla pystytään määrittämään seerumin neutraloivia vasta-aineita. Tutkimus osoitti, että menetelmien välinen korrelaatio on hyvä.

***

FM Anu Haveri esittää väitöskirjansa ”Influenza vaccine induced antibody responses in relation to evolution of influenza A viruses” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2022 klo 12 (Folkhälsan-talon luentosali, Mannerheimintie 97, Helsinki).

> Väitöstä voi seurata myös etänä (Tunnuskoodi: EvbiLa)

Vastaväittäjänä toimii professori Mika Rämet (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ilkka Julkunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on virusoppi.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0295248833, anu.haveri@thl.fi