Terveydenhuoltojärjestelmää uhkaavat antibiooteille resistentit Enterobacterales-bakteerit ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi (Väitös: FM Kati Räisänen, 12.4.2023, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Hiljaiseksi pandemiaksi kutsuttu antibioottiresistenssi on yksi aikamme suurimmista rajat ylittävistä terveysuhista, ja se vaatii jatkuvaa valppautta sekä torjuntatoimien hyvän tason säilyttämistä. 

– Erityisen ongelmallista on, että resistenssi viimeisen linjan antibiooteille, kuten karbapeneemeille, on lisääntynyt. Karbapeneemiresistenssin aiheuttavat suurelta osin karbapenemaaseja tuottavat CPE-bakteerit, Kati Räisänen kertoo.

CPE-bakteereilla on usein muitakin resistenssiominaisuuksia. Tämä vaikeuttaa niiden aiheuttamien infektioiden hoitoa, sillä tehokkaita antibiootteja on vähän tai joissain tapauksissa ei lainkaan. CPE-bakteerit leviävät pääasiassa terveydenhuollon laitoksissa, ja CPE-tilanne vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä.

– CPE-bakteerien aiheuttamista infektioista yleisin on virtsatieinfektio, mutta ne aiheuttavat myös esimerkiksi erilaisia vatsan alueen infektioita, keuhkoinfektioita ja pahimmillaan henkeä uhkaavan verenmyrkytyksen, Räisänen listaa.

Ajantasainen seuranta ja yhteistyö ovat tärkeitä

Räisänen havaitsi tutkimuksessaan CPE-bakteerien lisääntyneen merkittävästi Suomessa vuosina 2012–2018: määrä kasvoi 9:stä tapauksesta 70:een. Yli puolessa tapauksista löydöstä oli edeltänyt ulkomaanmatkailu tai sairaalahoito ulkomailla. Yli puolet löytyi seulonnalla eli potilas oli bakteerin oireeton kantaja. 

Kokogenomisekvensointi osoitti CPE-bakteerien levinneen terveydenhuollon laitoksissa ja potilassiirtojen yhteydessä laitoksesta toiseen tutkimusjakson aikana. CPE-bakteereja todettiin myös sairaalaympäristössä, mikä todennäköisesti edesauttoi leviämistä. 

– Kokogenomisekvensointi on tekniikkana ylivertainen havaitsemaan epidemioita, joita ei muuten ole välttämättä osattu vielä epäilläkään, Räisänen sanoo.

Ajantasainen kansallinen CPE-seuranta, joka hyödyntää uusinta teknologiaa, auttaa havaitsemaan muutokset bakteerien määrissä, lajeissa, geenien esiintyvyydessä ja epidemiatilanteessa nopeasti. Tällöin tilanteeseen on myös mahdollista reagoida viipymättä. 

– Tulosten perusteella kansallista moniresistenttien mikrobien tartunnantorjuntaohjetta päivitettiin muun muassa terveydenhuollon loppusiivouksen, potilaiden seulonnan ja tärkeiden seurattavien mikrobien lajien osalta, Räisänen kertoo.

– Sairaaloiden infektioiden torjuntatiimien ja eri tahojen välinen koordinoitu yhteistyö oli ratkaisevaa CPE-bakteerien leviämisen havaitsemisessa, jäljityksessä ja torjunnassa, Räisänen korostaa. 

Huolestuttavaa resistenssiä uudelle antibioottiyhdistelmälle

Uusia antibiootteja, jotka tehoaisivat CPE-bakteereihin, ei ole tullut pitkään aikaan markkinoille. Vuonna 2016 Euroopan markkinoille saatiin kuitenkin uusi antibioottiyhdistelmä keftatsidiimi-avibaktaami. 

Räisänen kuvasi väitöstutkimuksessaan potilastapauksen, jossa tälle uudelle antibioottiyhdistelmälle kehittyi resistenssi hoidon aikana. 

– Havaittu resistenssi aiheutui mahdollisesti muutoksesta bakteerin karbapenemaasigeenissä. Onkin tärkeää seurata resistenssin kehittymistä myös uusille lääkeyhdistelmille, Räisänen huomauttaa.

***
FM Kati Räisänen esittää väitöskirjansa ”Molecular surveillance of carbapenemase-producing Enterobacterales in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 12.4.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta.. 

Vastaväittäjänä toimii professori Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pentti Huovinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.

Väittelijän yhteystiedot: kati.raisanen@thl.fi