Infektiolääkärin konsultaatio vaikuttaa antibioottivalintoihin vakavissa A-streptokokki-infektioissa (Väitös: LL Johanna Vilhonen, 9.12.2022, infektiotautioppi)
A-ryhmän streptokokin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys vaihtelee, mutta siinä on ollut nouseva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana. LL Johanna Vilhonen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että infektiolääkärin konsultaatio lisäsi vastuullista antibioottien käyttöä A-streptokokki-infektioiden hoidossa. Tutkimustulos on tärkeä globaalin antibioottiresistenssin aiheuttaman uhan vuoksi.
A-streptokokki on säilynyt maailmanlaajuisesti penisilliinille herkkänä bakteerina, ja penisilliini onkin yhä kaikkien A-streptokokki-infektioiden hoidon perusta. Penisilliini on kapeakirjoinen mutta tehokas beetalaktaamiantibiootti, jolla on vähemmän vaikutusta suoliston mikrobiomiin, ja sen käyttöön liittyy pienempi antibioottiripuliriski verrattuna laajakirjoisempiin antibiootteihin.
Johanna Vilhonen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten infektiolääkärin konsultaatio vaikutti antibioottivalintoihin A-streptokokin aiheuttamissa veriviljelypositiivissa infektioissa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissa vuosina 2007–2018. Aineisto koostui 212 potilastapauksesta.
– Kun infektiolääkäri osallistui hoitoon, 57 prosenttia potilaista sai suonensisäistä penisilliiniä. Ilman konsultaatiota potilaita hoidettiin useimmiten laajakirjoisella suonensisäisellä kefalosporiini-antibiootilla, ja suonensisäisen penisilliinin käyttö jäi 23 prosenttiin, Vilhonen kertoo.
– Oli ilahduttavaa havaita, että penisilliinin käyttö lisääntyi koko potilasaineistossa, kun verrattiin tarkasteluvälejä 2007–2012 ja 2013–2018, Vilhonen jatkaa.
Konsultaatio johti usein myös klindamysiini-antibiootin käyttöön penisilliinin rinnalla. Vaikeissa tautitapauksissa hoitoon voidaan liittää klindamysiini, mutta tutkimusnäyttö sen hyödystä on osittain ristiriitainen.
– Klindamysiinin käyttöaiheisiin täytyykin jatkossa kiinnittää huomiota, ja aiheesta tarvitaan myös jatkotutkimusta, Vilhonen huomauttaa.
Akuutti munuaisvaurio yleinen A-streptokokki-infektioiden yhteydessä
Osana väitöstutkimustaan Vilhonen selvitti myös akuutin munuaisvaurion esiintyvyyttä A-streptokokin aiheuttamissa veriviljelypositiivissa infektioissa.
– Jopa 43 prosentilla potilaista esiintyi akuutti munuaisvaurio, mutta sairaalahoidon päättyessä elossa olevista potilaista 96 prosentilla vaurio oli korjaantunut, Vilhonen summaa.
Munuaisten vaurioaste oli yhteydessä tulovaiheen C-reaktiivisen proteiinin (CRP) tasoon ja kuolleisuuteen. Korkeampi tulovaiheen CRP-taso oli yhteydessä vaikeampaan akuuttiin munuaisvaurioon, johon taas liittyi korkeampi kuolleisuus.
– A-streptokokin tiedetään kykenevän aiheuttamaan elimistössä voimakkaan tulehdusvasteen, mikä saattaa selittää akuutin munuaisvaurion yleisyyttä, Vilhonen esittää.
Aiemman tiedon mukaan tulehdusvasteen aiheuttamien elinvaurioiden tiedetään voivan korjaantua itsestään, mikä tukee tämän tutkimuksen havaintoa munuaisvaurion hyvästä korjaantumisennusteesta.
Nielu voi olla bakteerin reitti elimistöön
Lisäksi Vilhonen tutki yleistyneeseen A-streptokokki-infektioon sairastuneiden potilaiden nielunäytteitä.
– 22 prosentilla potilaista A-streptokokki löytyi nielunäytteestä nukleiinihappo-osoitusmenetelmällä (PCR-menetelmä), ja 38 prosenttia potilaista oli kärsinyt kurkkukivusta ennen yleistyneen infektion alkua, Vilhonen kertoo.
Usein on epäselvää, mistä bakteeri pääsee tunkeutumaan elimistöön yleistyneissä infektioissa. Vilhosen väitöstutkimus antaa viitettä siitä, että nielu saattaa olla yksi mahdollinen reitti.
– Rokote, jolla pystyttäisiin vähentämään A-streptokokki-bakteerin nielukantajuutta, saattaisi vähentää myös yleistyneiden infektioiden esiintyvyyttä. Tämän vuoksi A-streptokokin rokotekehitys- ja tutkimus ovat erittäin tärkeitä, Vilhonen painottaa.
***
LL Johanna Vilhonen esittää väitöskirjansa ”Group A Streptococcal Bacteremia: from Disease Onset to Treatment Strategies” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2022 klo 12. (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku)
Vastaväittäjänä toimii dosentti Sari Hämäläinen (Kuopion yliopistollinen sairaala) ja kustoksena professori Jarmo Oksi (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on infektiotautioppi.
Väitöstä voi seurata myös etänä.
Väittelijän yhteystiedot: 0505496933, jhhjun@utu.fi
