Raskauden aikainen ylipaino ja erityisesti lihavuus aiheuttavat muutoksia äidin fysiologiassa ja lisäävät riskiä raskauskomplikaatioihin, kuten raskausdiabetekseen, selviää Noora Houtun Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Normaalin raskauden aikana äidin puolustusvasteessa ja aineenvaihdunnassa tapahtuu muutoksia, jotka tukevat sikiön kasvua ja kehitystä. FM Noora Houtun väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että lihavuus raskaudenaikana voimistaa näitä muutoksia, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia äidin terveydelle. Lihavien äitien matala-asteisen tulehduksen taso sekä rasva-aineenvaihdunnan merkkiaineet olivat kohonneet verrattuna ylipainoisiin äiteihin alkuraskaudessa. Myös suoliston mikrobisto oli muuttunut lihavilla verrattuna ylipainoisiin.
Tutkimuksessa mitattiin tavanomaista herkkää CRP-merkkiaineproteiinia ja uudempaa matala-asteisen tulehduksen merkkiainetta, glykoproteiinin asetylaatiota, sekä määritettiin aineenvaihdunnallinen profiili verestä sekä suoliston mikrobisto ulostenäytteistä alkuraskaudessa.
– Määrittämällä varhaisessa vaiheessa terveysongelmien riskimittareita voidaan mahdollisesti kohdentaa apu niille henkilöille, jotka ovat suuremmassa vaarassa sairastua, pohtii Houttu.
Veren merkkiaineiden muutokset alkuraskaudessa yhteydessä raskausdiabeteksen puhkeamiseen loppuraskaudessa
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi matala-asteisen tulehduksen ja aineenvaihdunnan merkkiaineita sekä emättimen mikrobistoa alkuraskaudessa terveillä äideillä, joille kehittyi raskausdiabetes loppuraskaudessa. Tutkimuksessa selvisi, että matala-asteisen tulehduksen merkkiaine alkuraskaudessa ei ollut yhteydessä raskausdiabeteksen puhkeamiseen loppuraskaudessa, mutta matalat phIGFBP-1 ja IGFBP-1 -merkkiaineproteiinien pitoisuudet olivat. Tämä on raskausdiabeteksen kannalta kiinnostavaa, koska nämä merkkiaineet ovat yhteydessä insuliiniaineenvaihduntaan. Näiden lisäksi emättimessä havaittiin tietynlaisia bakteereja naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes.
– Tutkimus osoittaa, että raskausdiabetesta edeltää joukko muutoksia aineenvaihdunnassa sekä mikrobistossa ennen sairauden puhkeamista, mikä voi tarjota uusia riskimittarien kehityskohteita, Houttu pohtii.
Lisäksi n-3- pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua raskausdiabetekseen. Ajatellaan, että n-3- rasvahapot olisivat hyödyllisiä terveydelle. Tulos oli yllättävä, joten lisätutkimuksia kaivataan.
Houttu tutki lisäksi veren matala-asteisen tulehduksen, aineenvaihdunnan ja emättimen mikrobiston keskinäisiä suhteita raskauden alussa. Tutkimus osoitti, että matala-asteisen tulehduksen merkkiaineet olivat yhteydessä rasva- ja aminohappoaineenvaihdunnan merkkiaineisiin. Matala-asteinen tulehdus voi mahdollisesti siis aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa, mikä osaltaan voi olla haitallista terveydelle.
Lisäksi tutkimuksessa määritettiin emättimestä aineenvaihduntaan ja tulehdukseen liittyviä merkkiaineita. Kiinnostavaa oli, että veren matala-asteisen tulehduksen merkkiaine ei ollut yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen, mutta emättimestä mitattu MMP-8-entsyymi oli yhteydessä vähäisempään määrään kahta terveydelle hyödylliseen bakteeria emättimen mikrobistossa.
– Aikaisemmin on havaittu, että juuri näiden bakteerien väheneminen ja mikrobiston epätasapaino voivat altistaa raskauskomplikaatioille. MMP-8 voisi mahdollisesti toimia emättimen mikrobiston tasapainon mittarina, Houttu arvelee.
Kalaöljy ja/tai probiootit mahdollinen apu epätasapainossa olevan emättimen mikrobiston korjaamiseen
Houtun väitöskirjatutkimus on osa isompaa äiti–lapsitutkimusta, jossa tavoitteena on tutkia kalaöljyn ja probioottien vaikutuksia äidin ja lapsen terveyteen.
Tulokset osoittavat, että kalaöljy ja/tai probiootit voivat vähentää mahdollisesti haitallisia bakteereja emättimessä. Tulos on ainutlaatuinen, sillä kalaöljyn sekä kalaöljyn ja probioottien yhteysvaikutuksia emättimen mikrobistoon ei ole tutkittu aikaisemmin raskaana olevilla naisilla. Probioottien osalta tutkimusta on ennalta jonkun verran.
– N-3- pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot ovat tärkeitä sikiön keskushermoston kehitykselle. Jos äidin kalan saanti ei ole suositusten mukaista, kalaöljy lisäravinteena voisi olla keino nostaa veren pitoisuuksia turvaten sikiön saantia, Houttu miettii.
***
FM Noora Houttu esittää väitöskirjatutkimuksensa ”Interrelations between microbiota, metabolism and low-grade inflammation with obesity and gestational diabetes mellitus: means to intervene during pregnancy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.6.2023 klo 12 (Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinanmyllykatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Frank Thies (Aberdeenin yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Laitinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
> Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa
Väittelijän yhteystiedot: nhmhou@utu.fi
Tohtoriohjelma: Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)
