Suurella osalla äideistä, joilla on todettu raskausdiabetes, on matkaa ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion toteutumiseen. Etenkin kuidun ja proteiinin saanti jäi riittämättömäksi juuri julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa.
Raskausdiabetesta, eli ensimmäisen kerran raskausaikana todettavaa sokeriaineenvaihdunnan häiriötä hoidetaan ensisijaisesti ruokavaliolla. Ruokavaliohoito perustuu raskausajan ja diabeteksen hoidon ravitsemussuosituksiin. Äitejä ohjeistetaan syömään runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä valitsemaan täysjyväviljavalmisteita sekä vähärasvaisia liha- ja maitotuotteita. Lisäksi äitejä ohjeistetaan suosimaan pehmeitä rasvoja, joita saadaan esimerkiksi kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä. Ravitsemushoidon tavoitteina on pitää verensokeriarvot normaalitasolla, hillitä painonnousua, ja ehkäistä lääkehoidon tarvetta.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti–lapsitutkimuksessa selvitettiin kuinka hyvin äidit, joilla todettiin raskausdiabetes, noudattavat ravitsemussuosituksia.
Sokerin saanti noudatti suosituksia – kuitua sai riittävästi vain harva
Äitien ravinnonsaanti selvitettiin ruokapäiväkirjoista ja saantia verrattiin ravitsemussuosituksiin. Ruokapäiväkirjojen pohjalta muodostettiin kaksi ruokavaliotyyppiä: terveellisempi ja epäterveellisempi. Lisäksi ruokavalion terveyttä edistäviä ominaisuuksia selvitettiin ruokavalion ravitsemuslaatuindeksillä. Verensokeri- ja insuliinipitoisuudet mitattiin verinäytteistä. Tutkimusaineisto kerättiin loppuraskaudessa raskausdiabetesdiagnoosin jälkeen.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmalla osalla äideistä, joilla todettiin raskausdiabetes, sokerin saantisuositus toteutui, kun taas rasvan ja kokonaishiilihydraattien saantisuositus toteutui noin puolella. Vain noin viidenneksellä toteutui proteiinin ja 4 prosentilla kuidun saantisuositus.
– Painonnousun näkökulmasta olisi tärkeää suosia vähärasvaisia elintarvikkeita, sillä rasva sisältää paljon energiaa. Riittävä kuidun saanti on puolestaan tärkeää, sillä se tasaa verensokeria, mikä on tärkeää raskausdiabeteksen hoidossa, toteaa väitöskirjatutkija Lotta Saros Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmästä Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta ja Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta.
Raskausdiabetekseen sairastuneilla äideillä sokerin saantisuositus toteutui suuremmalla osalla verrattuna terveisiin äiteihin, kun taas pienemmällä osalla heistä toteutui proteiinin, rasvan ja kokonaishiilihydraattien saantisuositus. Lisäksi äidit, joilla todettiin raskausdiabetes, noudattivat useammin terveellistä ruokavaliotyyppiä verrattuna äiteihin, joilla ei todettu raskausdiabetesta.
Terveyttä edistävä ruokavalio vaikuttaa suotuisasti sokeriaineenvaihduntaan
Tutkimuksessa havaittiin myös, että parempi ruokavalion laatu oli yhteydessä matalampiin verensokeri- ja insuliiniarvoihin. Yhteys havaittiin sekä äideillä, joilla todettiin raskausdiabetes, että niillä, joilla sitä ei todettu.
– Vaikka ravitsemussuositusten noudattaminen oli osittain hyvällä tasolla, ravitsemusohjausta tulisi tehostaa äideille, joilla on raskausdiabetes, ja etenkin kuidun, proteiinin ja rasvan lähteisiin ruokavaliossa tulisi kiinnittää huomioida. Ruokavalion ravitsemuslaadun parantaminen saattaisi olla tehokas keino hillitä verensokeriarvojen nousua, pohtii Saros.
Tutkimustulokset on julkaistu European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 19.3.2025.
Lisätietoa:
Väitöskirjatutkija Lotta Saros, loevpa@utu.fi
Professori Kirsi Laitinen, kirsi.laitinen@utu.fi , p. 029 450 2428
Dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kristiina Tertti, kristiina.tertti@tyks.fi
LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Outi Pellonperä, outi.pellonpera@tyks.fi
