Laajempi ymmärrys solujen toiminnasta verisuonten uudismuodostuksessa tuo uudet hoitomuodot askeleen lähemmäksi potilaita (FM Liina Uusitalo-Kylmälä, 14.10.2022, solubiologia ja anatomia)

Liina Uusitalo-Kylmälän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa selvitettiin verisuonten uudismuodostusta solu- ja molekyylitasolla. Solujen välisten vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta soluja voidaan tulevaisuudessa paremmin hyödyntää kliinisessä käytössä esimerkiksi tehostamassa uudisverisuonitusta kudossiirteessä.

Mesenkymaaliset kantasolut ovat kiinnostava tutkimuskohde erityisesti kudosteknologian alalla, sillä ne ovat monikykyisiä soluja ja niiden erilaistumista eri solutyypeiksi, kuten luuksi, rustoksi tai rasvaksi, pystytään ohjaamaan laboratorio-olosuhteissa.

– Erilaistumiskykynsä lisäksi niiden on osoitettu edistävän kudosvaurioiden paranemista erittämällä sekä tulehdusreaktiota estäviä tekijöitä, että verisuonten muodostukseen tarvittavia tekijöitä, Liina Uusitalo-Kylmälä kertoo.

Uusitalo-Kylmälä osoitti tutkimuksessaan, että kun aikuisen ihmisen luuytimestä eristettyjä mesenkymaalisia kantasoluja ja verenkierron mononukleaarisoluja viljeltiin yhdessä, verisuonten muodostukseen tarvittavien tekijöiden ilmentyminen lisääntyi. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että yhteisviljelmässä erilaistui verisuonten muodostukseen tarvittavia MAC-soluja (Myeloid Angiogenic Cells) ja verisuonten rakennetta tukevia perisyyttimäisiä soluja. 

– Verenkierron mononukleaarisoluja on aiemmin erilaistettu verisuonten muodostukseen tarvittavien solujen esiasteiksi viljelemällä niitä tiettyjen kasvutekijöiden kanssa. Tässä tutkimuksessa osoitimme, että mesenkymaaliset kantasolut kykenevät ohjaamaan näiden mononukleaarisolujen erilaistumista verisuonten muodostukseen tarvittavien solujen esiasteiksi ilman lisättyjä kasvutekijöitä, Uusitalo-Kylmälä kertoo.

MAC-soluilla mahdollisesti tärkeä rooli ihovaurioiden parantumisessa

Solujen välisen vuorovaikutuksen lisäksi Uusitalo-Kylmälä selvitti tutkimuksessaan verisuonten muodostusta lisäävien solujen vaikutusta potilaiden haavan paranemiseen. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että MAC-soluja esiintyy traumaattisista ihovaurioista kärsivien potilaiden verenkierrossa ja että niiden määrä lisääntyy ihonsiirreleikkauksen jälkeen.

– Nämä tulokset viittaavat siihen, että MAC-soluja erilaistuu muutenkin kuin vain soluviljelyolosuhteissa ja että ne ovat tärkeitä ihonsiirreleikkauksen jälkeisessä paranemisessa.  

***

FM Liina Uusitalo-Kylmälä esittää väitöskirjansa ”Mesenchymal stromal cells and circulating angiogenic cells in vascularization” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.10.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

> Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä

Vastaväittäjänä toimii professori Susanna Miettinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Terhi Heino (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 10.10.2022 | Muokattu 10.10.2022