Myös monitumaisia alkioita kannattaa pakastaa alkionsiirtoja varten (Väitös: LL Jaana Seikkula, 13.9.2019, synnytys- ja naistentautioppi)
LL Jaana Seikkula selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan solujen monitumaisuuden esiintyvyyttä pakastetuissa alkioissa ja mahdollisia monitumaisuuden ilmaantuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös monitumaisuuden merkitystä pakastealkiosiirtojen raskausennusteelle. Tutkimus antaa lisätietoa pakastealkiosiirtojen raskaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, eteneekö hedelmöityshoito raskauteen. Näistä tärkeimpiä ovat mikroskooppitutkimuksessa havaittavat alkion ominaisuudet, kuten solujen monitumaisuus. Alkioiden monitumaisuus on yleinen ilmiö, jonka on aiemmin oletettu heijastavan sikiön kromosomipoikkeavuuksia ja heikentävän merkittävästi normaalin raskauden mahdollisuutta. Tästä syystä monitumaisuutta on pidetty vasta-aiheena alkionsiirroille, ja niinpä monitumaisuuden ilmeneminen on vähentänyt siirtokelpoisten alkioiden määrää.
Monitumaisista alkioista on kuitenkin raportoitu alkaneen myös normaaleja raskauksia ja syntyneen terveitä lapsia. Lisäksi uudemmat alkiodiagnostiikkamenetelmät viittaavat siihen, että normaalisti kehittyvissä alkioissa monitumaisuus ei lisää riskiä kromosomipoikkeavuuksille.
Jaana Seikkulan väitöskirjan tulosten perusteella monitumaisuus on tavallista hyvänlaatuisissa alkiokohorteissa ennen alkiopakastusta. Erityisen yleistä monitumaisuus oli nuorilla naisilla ja niillä iäkkäämmillä naisilla, joilla vaste hedelmöityhoidoissa käytettäville hormonilääkkeille oli voimakas.
– Tämä voi viitata siihen, että nimenomaan naisen ominaisuudet hoidon aikana vaikuttavat monitumaisuuden ilmaantuvuuteen. Nykytiedon perusteella monitumaisuus voikin edustaa solun aktiiveja korjausmekanismeja enemminkin kuin olla suora merkki alkion elinkelvottomuudesta, Seikkula kertoo.
Tämä aineistoltaan tähän mennessä suurin julkaistu tapaus–verrokki-tutkimus osoitti, että monitumaiset pakastealkiot johtavat harvemmin synnytykseen kuin yksitumaiset pakastealkiot, mutta raskaustulos on kuitenkin hyväksyttävä. Tutkimuksessa ei myöskään todettu eroa vastasyntyneiden terveydessä tai raskauden kulussa.
– Tuloksen vahvistaminen vaatii laajemman aineiston, mutta tämän alustavan tuloksen perusteella monitumaisia alkioita voidaan valikoida pakastettavaksi ja myöhemmin alkionsiirtoon, mikäli yksitumaisia alkioita ei ole saatavilla, Seikkula summaa.
Pakastealkiosiirtojen tukilääkityksissä on vielä tutkittavaa
Pakastealkiosiirtojen osuus hedelmöityshoidossa on kasvanut. Moderneista alkionkäsittely-tekniikoista huolimatta Suomessa vain noin 20 % pakastealkionsiirroista johtaa synnytykseen. Pakastealkionsiirtojen yhteydessä käytetään usein tukilääkityksiä, joiden ajatellaan parantavan raskausennustetta.
– Hoitotulosten optimoimiseksi on tärkeää, että alkioiden ominaisuuksien ja erilaisten tukilääkitysten todellinen vaikutus raskausennusteelle sekä äidin ja vastasyntyneen terveydelle tiedetään, Seikkula sanoo.
Alkionsiirron jälkeinen keltarauhastukilääkitys on tärkeä koeputkihedelmöityshoidoissa. Osana tutkimustaan Seikkula selvitti pilottihankkeena gonadotropiineja vapauttavan hormonin (GnRH) agonistin vaikutusta osana pakastealkiosiirron jälkeisen kuukautiskierron luteaalivaiheen tukilääkitystä. Gonadotropiinit ovat hormoneja, jotka säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa.
Aiemmat, osin ristiriitaiset tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että perinteisen tukilääkityksen rinnalle lisättävä GnRH-agonisti kerta-annoksena saattaisi parantaa koeputkihoidon raskausennustetta. Pakastealkiosiirtojen aikana hormonaalinen tilanne on kuitenkin erilainen, ja se vastaa joko luonnollista kuukautiskiertoa tai on täysin hormonivalmistein ohjattu.
– Pilottihankkeessa GnRH-agonistin ei havaittu lisäävän raskauden todennäköisyyttä luonnolliseen tai hormoniohjattuun kuukautiskiertoon tehtävien pakastealkiosiirtojen tukilääkityksen osana. Laajemmat tutkimukset ovat kuitenkin tarpeen tuloksen vahvistamiseksi, Seikkula sanoo.
***
LL Jaana Seikkula esittää väitöskirjansa Factors contributing to frozen embryo transfer outcome Assessment of Blastomere Multinucleation and Luteal Phase GnRH Agonist Support in Relation to Reproductive Outcome julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.9.2019 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4–8, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Viveca Söderström-Anttila (Helsingin yliopisto ja Hyks) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: 0415483562, jaana.seikkula@fimnet.fi
