PET-kuvaus paljasti ensimmäistä kertaa aivojen neurokiniini-1-reseptorit (Väitös: LL Mikko Nyman, 14.6.2019, psykiatria)
LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin.
Mikko Nymanin väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmä, joka mahdollistaa aivojen neurokiniini-1-reseptoreiden kuvantamisen. Reseptorit saatiin näkyviin niihin sitoutuvaa [18F]SPA-RQ-merkkiainetta käyttämällä. Tutkimuksessa reseptoreja kuvannettiin terveiden vapaaehtoisten ja masennuspotilaiden aivoissa.
Terveillä vapaaehtoisilla merkkiaineen sitoutuminen neurokiniini-1-reseptoreihin väheni monilla eri aivoalueilla iän myötä – noin 7 % vuosikymmenessä. Tämä liittyy todennäköisesti reseptoreiden määrän yleiseen vähenemiseen ikääntymisen myötä.
– Nyt löytämämme ikään liittyvä reseptoreiden väheneminen on samankaltaista kuin esimerkiksi dopamiinireseptoreista on aikaisemmin osoitettu, Nyman selittää.
Lisäksi naisilla merkkiaineen sitoutuminen oli monilla aivoalueilla vähäisempää kuin miehillä.
– Sukupuoleen liittyvien erojen syytä ei tiedetä, mutta esimerkiksi erot hormonitoiminnoissa ovat mahdollisesti näiden taustalla, Nyman pohtii.
Stressi vaikuttaa neurokiniini-1-reseptoreiden kautta aivoihin ja koko elimistöön
Substanssi P on hermoston välittäjäaine, joka osallistuu moniin eri keskus- ja ääreishermoston toimintoihin. Se säätelee muiden välittäjäaineiden toimintaa ja tasapainoa vastaamaan elimistön kulloistakin tilaa, riippuen esimerkiksi mielialasta, stressistä, tulehdustiloista ja kylläisyydestä. Se liittyy todennäköisesti myös useisiin sairauksiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen, pahoinvointiin, riippuvuuteen ja lihavuuteen.
Substanssi P:n vaikutukset välittyvät pääasiassa neurokiniini-1-reseptoreiden kautta. Molempia esiintyy laajasti koko hermoston alueella.
– Aikaisemmin suurin osa tiedoistamme tämän välittäjäaineen toiminnoista perustui eläintutkimuksiin, ja ihmisillä tehtyjä tutkimuksia oli hyvin vähän. Nyt toimintojen tutkiminen on mahdollista terveillä vapaaehtoisilla ja myös eri sairauksista kärsivillä potilailla PET-kuvantamista ja neurokiniini-1-reseptorien merkkiainetta hyödyntämällä, Nyman kertoo.
Nymanin tutkimuksessa masennuspotilailla merkkiaineen sitoutuminen ei eronnut terveistä vapaaehtoisista millään aivoalueella, mutta muutamilla alueilla tutkittujen reseptorien määrä oli yhteydessä potilaiden raportoimiin ahdistuneisuuteen ja masennuksen oireiden määrään.
– Tämä tulos sopii siihen, että substanssi P:n vaikutuksen estävillä lääkkeillä (antagonisteilla) ei ole havaittu olevan tehoa masennustilojen tai ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.
– Neurokiniini-1-reseptoreilla vaikuttaisi olevan yhteys masennuksen ja ahdistukseen oireisiin, mutta tämä yhteys on liian heikko, jotta masennus- tai ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidossa voitaisiin käyttää substanssi P:n antagonisteja, Nyman selittää.
Nymanin tutkimuksen tärkein saavutus on uuden menetelmän kehittäminen neurokiniini-1-reseptoreiden PET-kuvaukselle. Uuden menetelmän avulla näiden reseptoreiden yhteys ihmisen normaaleihin aivotoimintoihin sekä sairauksiin on nyt mahdollista selvittää.
Yksi uuden menetelmän tärkeä käyttökohde on lääkekehitys, kuten lääkkeiden toimintamekanismien tutkiminen ja oikean lääkeannoksen etsintä.
***
LL Mikko Nyman esittää väitöskirjansa Visualization and Quantification of Neurokinin-1-receptors in Human Brain with Positron Emission Tomography julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.6.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Lars Farde (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: mikko.nyman@utu.fi
