Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Liikuntaharjoittelu parantaa valkoisen rasvan aineenvaihduntaa – ruskeaan rasvaan vaikutus voi olla päinvastainen (Väitös: MD Piryanka Motiani, 31.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.

Kuitulujitteiset muovit toimivat myös hampaiden oikomishoidossa (Väitös: MDS Durgesh Bangalore Huchaiah, 29.5.2019, biomateriaalitiede)

MDS Durgesh Bangalore Huchaiah tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan hampaiden oikomishoidossa käytettävien kiinnikkeiden liimasaumaa. Tutkimuksessa todettiin, että liimasauman kuormittuessa oikomishoidon aikana sen muovikomponentti joustaa. Lisäksi selvisi, että pitkäkestoisen kuormituksen sietoa voidaan parantaa ohuella lasikuitulaminaatilla kiinnikkeen ja hampaan välissä.

Naisten alentunut seksuaalinen halu nousi lyhyen psykologisen intervention myötä (Väitös: PsM Annika Gunst, 21.5.2019, psykologia)

Alhainen seksuaalinen halu on naisten raportoimista seksuaalisista ongelmista yleisin. PsM Annika Gunst on tutkinut väitöstutkimuksessaan naisten alhaisen seksuaalisen halun ennustajia ja psykologisia hoitomenetelmiä. Tulosten mukaan naisten seksuaalisen halun taso vaihteli merkittävästi ajan myötä, ja parisuhteella oli merkittävä rooli seksuaalisen halun muutosten suhteen. 
 

Väittelijä kehitti ratkaisuja staattisen sähkön aiheuttamiin jauheteollisuuden ongelmiin (FM Janne Peltonen, 25.5.2019, fysiikka)

Teollisissa prosesseissa, joissa käsitellään toisiaan vasten hankautuvia eristäviä jauheita, esiintyy lähes aina merkittävissä määrin sähköistä varautumista. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi jauheiden kuljetukseen, sekoitukseen ja pakkaamiseen. Janne Peltonen tutki Turun yliopistoon tekemässään fysiikan alan väitöskirjassa uusia menetelmiä, joilla voidaan mitata hankausvarautumisen vaikutusta jauheiden ja jauheseosten käyttäytymiseen.

Lihavuus, vähäinen liikunta, korkea verenpaine ja geenit vaikuttavat rasvamaksan riskiin (Väitös: LL Emmi Lyyra, 24.5.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.

Puolueiden neuvottelukulttuuri ja poliitikkojen henkilökemiat määrittävät kuntapolitiikkaa (Väitös: VTL Heimo Kukkonen, 25.5.2019, poliittinen historia)

VTL Heimo Kukkosen väitöstutkimuksessa analysoitiin aiemmin vähän tutkittua järjestö- ja kunnallispolitiikkaa ja sen muutosta Kaarinan kokoomusryhmittymän viitekehyksessä vuosina 1979–2009. Puoluejärjestön kehitys eteni paikallisesti joukkopuolueesta vaalipuolueeksi. Kolmen vuosikymmenen aikana vallankäytön paikat muuttuivat ja yksilökeskeisyys korostui valtapolitiikassa.

Elias Lönnrotin tavoitteena oli uudistaa Kalevalan avulla suomalaista kulttuuria (Väitös: FM Juhana Saarelainen, 18.5.2019, kulttuurihistoria)

Suomalaiset tuntevat Elias Lönnrotin kansanrunouden kerääjänä ja Kalevalan julkaisijana. FM Juhana Saarelainen tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Lönnrotin ajatuksia ja toimintaa kansainvälisen tiedeyhteisön kontekstissa. Tutkimuksessa selvisi, ettei Lönnrot ollutkaan vain korpiseutuja samonnut arkaaisen kansanrunouden kerääjä, vaan hän oli kansallisten rajojen yli suuntautunut modernin kulttuurin rakentaja. 

Molaarinen aktiivisuus on oleellinen parametri, joka tulee huomioida PET-merkkiaineita valmistettaessa (Väitös: FM Nina Sarja, 18.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [18F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [18F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.