Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Yleiset virusinfektiot saattavat vaikeuttaa pään ja kaulan syöpien hoitoa (Väitös: HLL Aaro Turunen, 17.5.2019, suupatologia ja radiologia)

HLL Aaro Turunen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ihmisen papilloomavirusinfektion, herpes simplex -viruksen ja Epstein-Barrin viruksen aiheuttamia muutoksia sädehoidettujen solujen käyttäytymisessä sekä pään ja kaulan syöpäpotilaiden ennusteessa. Tutkimus osoittaa, että herpesinfektiot saattavat vaikeuttaa etenkin papilloomaviruksen aiheuttamien syöpien hoitotuloksia. 

Uusi ympäristöystävällinen synteettinen materiaali hohtaa valoa ja vaihtaa väriä (Väitös: FM Isabella Norrbo, 17.5.2019, kemia)

Isabella Norrbo tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa luonnon mineraaliin perustuvaa materiaalia, jota olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi auringon UV-säteilyn altistuksen seuraamiseen. Norrbon tutkima materiaali on ympäristöystävällinen ja halpa valmistaa, joten sen hyödyntäminen toisi positiivisia vaikutuksia sekä tuotteiden valmistajille että ympäristölle.

Innovaatioiden kehittämistä opitaan aidoissa monialaisissa kehitysprojekteissa (Väitös: FM Laura-Maija Hero, 11.5.2019, kasvatustiede)

Korkeakoulutukselle on annettu tehtäväksi innovaatiokyvykkäiden ihmisten kouluttaminen. Haaste on kunnianhimoinen. Voiko innovointia oppia? Kuinka koulutusta kannattaisi järjestää ja oppimista tukea? Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan FM Laura-Maija Hero selvitti innovaatioiden kehittämisen oppimista ammattikorkeakoulun kontekstissa.
 

Sidekudosmolekyyli dekoriinin geeniterapia tarjoaa uuden mahdollisuuden taistella syöpiä vastaan tulevaisuudessa (Väitös: FM Marie Nyman, 11.5.2019, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Marie Nyman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan soluväliaineen keskeisen sidekudosmolekyylin dekoriinin ilmentymistä ja merkitystä ihmisen epiteeliperäisissä syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että virtsarakon syövän, paksusuolisyövän tai ulkosynnyttimien syöpien syöpäsolut eivät ilmentäneet dekoriinia. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että dekoriiniin perustuvalla geeniterapialla on mahdollista ehkäistä tutkittuja syöpiä edustavien solujen pahanlaatuista käyttäytymistä soluviljelyolosuhteissa.

Epstein-Barrin virus on keskeinen nenänielukarsinooman aiheuttaja Suomessa (Väitös: LL Miia Ruuskanen, 10.5.2019, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

LL Miia Ruuskanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan nenänielukarsinooman esiintyvyyttä, taustatekijöitä ja hoitotuloksia Suomessa. Tulosten perusteella Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa suurimman osan syöpätapauksista, mutta myös papilloomaviruksia (HPV) löytyi osasta kasvaimia. Nenänielukarsinooman esiintyvyys ei kuitenkaan ole nousussa kuten HPV-positiivisen suunielusyövän. Tutkimus paljasti myös, että EBV- ja HPV-positiivisten kasvainten hoitotulokset ovat parempia verrattuna virusnegatiivisiin kasvaimiin.

Väitöstutkimus antaa uutta tietoa kuitulujitteisten hammassiltojen ominaisuuksista (Väitös: MSc Milla Lahdenperä, 3.5.2019, biomateriaalitiede)

MSc Milla Lahdenperä tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan kuitulujitteisen hammassillan rakenteellisia ja kiinnitykseen liittyviä ominaisuuksia. Tulosten mukaan sillan valmistamisessa käytettävät yhdistelmämuovit saadaan kiinnittymään toisiinsa paremmin, kun materiaalien esikäsittely ja valinta ovat oikeanlaiset. Lisäksi Lahdenperä totesi, että hammassiltaan lisätty plakin tarttumista vähentävä aine voi vapautua jopa kolmen viikon ajan. 

Matematiikan oppimispeli kehittää joustavia matemaattisia taitoja (Väitös: MA Boglarka Brezovszky, 3.5.2019, kasvatustiede)

Hyvin suunnitellulla digitaalisella matematiikkapelillä voidaan edistää sellaistakin oppimista, jota on vaikea saada aikaan tavanomaisessa luokkatyöskentelyssä. Tutkimusryhmän kehittämän pelin avulla alakoulun oppilaat oppivat joustavaa matemaattista ajattelua, heidän matemaattinen lukukäsitteensä vahvistui ja peli valmensi heitä myös tulevaan korkeamman matematiikan oppimiseen. Samalla myös oppilaiden mekaaniset laskutaidot kehittyivät. 

Väitös lisää ymmärrystä filosofian poikkeuksellisen avoimesta identiteetistä (Väitös: VTL Henri Pettersson, 3.5.2019, filosofia)

Turun yliopistossa väittelevä valtiotieteiden lisensiaatti Henri Pettersson pohtii väitöstutkimuksessaan erilaisten vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa. Filosofia on vakiintuneeksi akateemiseksi oppialaksi siinä suhteessa poikkeuksellinen, että sen sisässä esiintyy yhä nykyäänkin runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita, menetelmiä ja tavoitteita.