Epstein-Barrin virus on keskeinen nenänielukarsinooman aiheuttaja Suomessa (Väitös: LL Miia Ruuskanen, 10.5.2019, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

LL Miia Ruuskanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan nenänielukarsinooman esiintyvyyttä, taustatekijöitä ja hoitotuloksia Suomessa. Tulosten perusteella Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa suurimman osan syöpätapauksista, mutta myös papilloomaviruksia (HPV) löytyi osasta kasvaimia. Nenänielukarsinooman esiintyvyys ei kuitenkaan ole nousussa kuten HPV-positiivisen suunielusyövän. Tutkimus paljasti myös, että EBV- ja HPV-positiivisten kasvainten hoitotulokset ovat parempia verrattuna virusnegatiivisiin kasvaimiin.

Nenänielukarsinooma on nenänielun limakalvon pintaepiteelisolukon pahanlaatuinen kasvain. Se on harvinainen Pohjois-Euroopassa, ja Suomessa sitä todetaan noin kymmenellä potilaalla vuosittain. Korkean esiintyvyyden alueilla, kuten Kiinassa, nenänielukarsinooman yleisin aiheuttaja on Epstein-Barrin viruksen aiheuttama pitkäaikainen infektio nenänielussa. Matalan esiintyvyyden alueilla länsimaissa aiheuttaja on ollut epäselvä. 

Miia Ruuskasen kansallisella tasolla toteutetussa tutkimuksessa analysoitiin kaikkien Suomessa vuosina 1990–2009 nenänielukarsinoomadiagnoosin saaneiden potilaiden sairauskertomustiedot. Lisäksi 150 potilaan alkuperäisistä syöpänäytteistä tutkittiin EBV:n ja korkean riskin HPV:n esiintyminen sekä viruslöydösten yhteys potilaan selviytymiseen. 

– EBV:tä esiintyi 62 %:ssa ja HPV:tä 14 %:ssa näytteistä, kun taas 24 % näytteistä oli virusnegatiivisia. Paras viisivuotinen eloonjäämisprosentti (66 %) todettiin potilailla, joiden kasvain oli EBV-positiivinen. HPV-positiivistenkin eloonjäämisosuus (58 %) oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin virusnegatiivisten (27 %), Ruuskanen kertoo. 

Kaikki potilaat saivat hoidoksi nielun ja kaulan alueen sädehoidon, ja noin puolella käytettiin lisäksi sädehoidon aikaista solusalpaajahoitoa.

Myös bakteereilla saattaa olla osuutta syövän synnyssä

Virusten lisäksi potilaan synnynnäisillä, immunologiseen puolustukseen liittyvillä ominaisuuksilla on oletettu olevan vaikutusta nenänielukarsinooman sairastuvuuteen. Tästä syystä Ruuskanen tarkasteli myös tollin kaltaisten reseptorien (engl. toll-like receptors, TLR) ilmentymistä syöpänäytteissä. TLR:t ovat solun kalvorakenteisiin kiinnittyneitä, luonnollista immuniteettia sääteleviä proteiineja, jotka tunnistavat sekä mikrobiperäisiä että elimistön omia, kudostuhossa solun sisältä vapautuneita rakenteita. 

– Tutkituista TLR-reseptoreista (TLR1, TLR2, TLR4, TLR5, TLR7 ja TLR9) kahden, eli TLR2:n ja TLR5:n, ilmentyminen kudoksissa korreloi kasvaimen virustilanteeseen ja oli voimakkainta virusnegatiivisissa kasvaimissa, Ruuskanen selittää.

Virusnegatiivisten nenänielukarsinoomien syytä ei tiedetä, mutta TLR-tulokset antavat aihetta epäillä bakteeriperäisiä syitä. Ainoastaan TLR7 todettiin itsenäiseksi ennusteelliseksi tekijäksi, ja sen ilmentyminen syöpäkasvaimessa liittyi hyvään hoitotulokseen. Useimmat tutkitut TLR:t ilmenivät syöpäkudoksessa eri tavalla kuin hyvänlaatuisissa kontrollikudoksissa, mutta löydösten merkitystä ei vielä tunneta.

Tutkimuksessa todettiin, että nenänielukarsinooma on jakautunut erilaisiin alatyyppeihin, joihin hoidot tehoavat eri tavalla. 

– Tulevaisuudessa syöpähoitoja voitaneen räätälöidä yksilöllisemmin, jos esimerkiksi kasvaimen viruspositiivisuus on tiedossa. Jatkotutkimuksissa ollaan selvittämässä, löytyykö kasvaimista merkkejä myös bakteeri-infektioista, Ruuskanen summaa.
 

***
LL Miia Ruuskanen esittää väitöskirjansa Nasopharyngeal carcinoma in Finland: Epstein-Barr virus, human papillomaviruses, and toll-like receptors as prognostic factors julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.5.2019 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii MD, PhD Jeppe Friborg (Rigshospitalet, Tanska) ja kustoksena professori Jussi Jero (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutautioppi.

Väittelijän yhteystiedot: 0445552448, miia.t.ruuskanen@gmail.com

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.

Luotu 03.05.2019 | Muokattu 03.05.2019