Ääni ja kosketus viestivät vauvan aivoille tunteita (Väitös: MBBS Ambika Maria, 18.5.2019, psykiatria)
MBBS Ambika Maria tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten lapsi rekisteröi vanhemman puheen ja kosketuksen välittämiä tunneviestejä. Lisäksi tutkimus selvitti, vaikuttaako äidin raskaudenaikainen ahdistus lapsen tunteiden käsittelyyn.
Puhuminen ja koskettaminen ovat tavallisimmat tavat, joilla vanhemmat ovat yhteydessä lapsiinsa. Puheen ja kosketuksen avulla lapsille kommunikoidaan etenkin tunteita. Erilaisia tunteita välitetään esimerkiksi silloin, kun vanhempi puhuu lapselle iloisella tai vihaisella äänellä. Lapsen koskettaminen ihoa hitaasti sivelemällä puolestaan viestii kiintymyksestä.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten lapsi rekisteröi nämä viestit. Ei ole myöskään selvää, vaikuttaako äidin raskaudenaikainen ahdistus siihen, miten lapsi käsittelee tunteita syntymänsä jälkeen.
Ambika Maria selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lapsen aivot reagoivat erilaisiin puheen ja kosketuksen kautta välittyviin tunteisiin. Maria käytti apunaan diffuusia optista tomografiaa (DOT), joka on lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuva kajoamaton aivojen kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan mitata muutoksia aivojen verisuonten hemoglobiinipitoisuudessa, minkä tiedetään liittyvän muutoksiin keskushermoston hermosolujen toiminnassa.
– Havaitsimme tutkimuksessa, että jo kahden kuukauden ikäisen lapsen aivot erottavat puheesta eri tunteita. Aivot aktivoituvat eri tavalla iloisesta kuin neutraalista tai vihaisesta puheesta, Maria kertoo.
Lisäksi äidin raskauteen liittyvä ahdistuneisuus keskiraskaudessa (raskausviikolla 24 mutta ei enää raskausviikolla 34) oli yhteydessä kahden kuukauden ikäisen lapsen aivojen vähentyneeseen reagointiin tunteita välittävään puheeseen. Etenkin surullisen puheen prosessoinnin havaittiin vähentyneen.
Tunnepitoinen kosketus virittää lapsen ja vanhemman siteen
Väitöstutkimuksessaan Maria havaitsi myös, että kahden vuoden ikäiset lapset
prosessoivat tunnepitoista kosketusta aivojen keskeisillä “sosiaalisten aivojen” alueilla, eli vasemmassa otsa- ja ohimolohkossa.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että tunnepitoinen kosketus liittyy todennäköisesti keskeisesti lapsen ja vanhemman välisen tunnesiteen syntymiseen, Maria summaa.
Tulokset auttavat ymmärtämään aivomekanismeja, joilla lapset käsittelevät tunteita välittävää puhetta ja kosketusta.
– Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia, jotta voidaan selvittää, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia havaituilla mekanismeilla kenties on lapsen kehitykseen, Maria huomauttaa.
Tutkimuksessa tutkittiin FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneiden perheiden lapsia. FinnBrainissa tutkitaan, miten geneettiset ja ympäristötekijät vaikuttavat lasten kehitykseen.
***
MBBS Ambika Maria esittää väitöskirjansa Emotional speech and affective touch processing in children less than 2 years of age julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 18.5.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Hasse Karlsson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: +358403677913, +13132905894, ambika.maria@utu.fi
Väittelijän kuva
