Väitöstutkimus antaa uutta tietoa kuitulujitteisten hammassiltojen ominaisuuksista (Väitös: MSc Milla Lahdenperä, 3.5.2019, biomateriaalitiede)
MSc Milla Lahdenperä tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan kuitulujitteisen hammassillan rakenteellisia ja kiinnitykseen liittyviä ominaisuuksia. Tulosten mukaan sillan valmistamisessa käytettävät yhdistelmämuovit saadaan kiinnittymään toisiinsa paremmin, kun materiaalien esikäsittely ja valinta ovat oikeanlaiset. Lisäksi Lahdenperä totesi, että hammassiltaan lisätty plakin tarttumista vähentävä aine voi vapautua jopa kolmen viikon ajan.
Kuituvahvisteisesta muovista valmistetut hammaskruunut ja kiinteät hammassillat ovat antaneet uusia mahdollisuuksia hammaskudosta säästävään, metallittomaan ja luonnollisen näköiseen hammasprotetiikkaan. Suurin hyöty jo 20 vuotta kliinisessä käytössä olleesta materiaalista saadaan, kun hammaslääkäri valmistaa hammassillan suoraan potilaan suussa yhdellä käyntikerralla.
Laajempien hammaspuutosten korvaamisessa tarvitaan kuitenkin hammasteknikon hammaslaboratoriossa valmistamia hammassiltoja. Kuitulujitteisessa hammasillassa on lasikuiduilla lujitettu runko, joka päällystetään hampaan värisellä yhdistelmämuovilla.
MSc, hammasteknikko Milla Lahdenperä selvitti tutkimuksessaan valokovetteisen yhdistelmämuovin kiinnittymistä lasikuiduilla lujitettuun sillan runkoon. Tutkimuksessa Lahdenperä selvitti erityisesti lasikuitujen suunnan ja rungon pintakäsittelyn vaikutusta yhdistelmämuovin kiinnittymiseen.
– Kuitusillan runko pystytään valmistamaan hammaslaboratoriossa kipsimalleille siten, että lasikuitujen suunta ja sijoittaminen on sillan kestävyyden kannalta optimaalinen. Sekä lasikuitumuovin, että pinnalla olevan yhdistelmämuovin kovettaminen valon lisäksi myös lämmön avulla on mahdollista hammaslaboratoriossa toisin kuin suoraan suussa tehtävien siltojen ollessa kyseessä, jolloin vain valokovetus on mahdollista, Lahdenperä selittää.
– Näin tehtynä kuitusilta saadaan materiaalin osalta kestämään purennan kuormitusta paremmin. Kuiturunko koostuu koko sillan mittaisista yhdensuuntaisesta lasikuidusta, joiden lisäksi voidaan käyttää lyhytkuituista lujitemuovia tai kudottuja kuitukankaita. Näiden ja erityisten pintakäsittelyaineiden avulla yhdistelmämuovin kiinnittäminen sillan runkoon onnistuu parhaiten, Lahdenperä lisää.
Plakkia ehkäisevä lääke voi vapautua suussa viikkojen ajan
Omien hampaiden, paikkojen ja hammasiltojen pinnalle kertyy hammasplakkia, jonka poistaminen harjaamalla on tärkeää hammassairauksien ehkäisemisessä.
Lahdenperä tutki väitöskirjassaan myös hammaslääkäreiden paljon käyttämää antimikrobista lääkeainetta, klooriheksidiiniä, jota käytetään vähentämään plakin tarttumista hampaan pinnoille. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla klooriheksidiini saatiin hammassillan lasikuiturakenteen sisään. Tämän jälkeen tutkittiin lääkeaineen vapautumista sillan sisältä.
– Mielenkiitoista oli, että klooriheksidiinin lisääminen ei alentanut kuitulujitteisen muovin lujuutta. Lisäksi klooriheksidiiniä vapautui sillasta merkittävässä määrin jopa kolmen viikon ajan. Tuloksella on suurta merkitystä, kun hammassiltoihin ja kruunuihin jatkossa kehitetään itsepuhdistuvia pintoja, Lahdenperä summaa.
***
MSc Milla Lahdenperä esittää väitöskirjansa Structural and interfacial adhesion elements of indirect fiber-reinforsed composite julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.5.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ritva Näpänkangas (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Vallittu (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biomateriaalitiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040-4193111, milkes@utu.fi
