Liikuntaharjoittelun kestolla on suurempi merkitys maksan ja suoliston aineenvaihduntaan kuin harjoittelun intensiteetillä (Väitös: MD Kumail Motiani, 29.5.2019, fysiologia ja isotooppilääketiede)
MD Kumail Motiani tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa kuin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu.
Liikunta on tehokas keino ennaltaehkäistä monia kroonisia sairauksia kuten lihavuutta ja tyypin 2 diabetesta. Perinteinen kestävyysliikunta, kuten hölkkääminen, pyöräily ja uinti, parantaa tunnetusti fyysistä kuntoa. Koska kestävyysliikunta vie paljon aikaa, monet ihmiset eivät ole motivoituneita harrastamaan liikuntaa. Viime aikoina onkin perinteisen kestävyysharjoittelun vaihtoehdoksi ehdotettu sprintti-intervalliharjoittelua.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että neljästä kuuteen kertaan yhden harjoituksen aikana toistettu 10–30 sekunnin sprintti-intervalliharjoittelu on yhtä tehokasta kuin 30–60 minuutin perinteinen yhtäjaksoinen kestävyysliikunta kestävyyskunnon ja lihasten aineenvaihdunnan kannalta.
Sprintti-intervalliharjoittelun vaikutukset maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan ovat kuitenkin vielä tuntemattomia.
– Maksa, haima ja suolisto ovat insuliiniherkkiä elimiä, joilla on keskeinen rooli koko kehon terveyden kannalta. Väitöskirjassani olen tutkinut pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia näiden elinten aineenvaihduntaan terveillä ja insuliiniresistenteillä koehenkilöillä, kertoo Motiani.
Väitöskirjatutkimuksen perusteella pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa lyhytkestoiseen ja korkeatehoiseen sprintti-intervalliharjoitteluun verrattuna sekä terveillä että insuliiniresistenteillä koehenkilöillä.
– On mielenkiintoista havaita, että molemmat liikuntamuodot paransivat yhtä lailla koko kehon insuliiniherkkyyttä, rasva-arvoja sekä suolistobakteeriston koostumusta ja pienensivät maksan ja haiman rasvapitoisuutta. Liikuntamuodot erosivat kuitenkin toisistaan maksan ja suoliston insuliiniherkkyyden ja rasva-aineenvaihdunnan osalta niin, että matalatehoinen kestävyysliikunta paransi maksan ja suoliston aineenvaihduntaa enemmän verrattuna sprintti-intervalliharjoitteluun, Motiani tiivistää.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lyhytkestoisen liikuntaharjoittelun vaikutukset eri sisäelinten aineenvaihduntaan riippuvat liikunnan kestosta tai tehosta. Tulevaisuudessa liikuntasuosituksissa pitäisikin ottaa huomioon kunkin yksilön tavoitteet ja toivotut tulokset, jotta liikunnan kesto ja teho ovat optimaalisia toivottujen tulosten saavuttamisen kannalta.
***
MD Kumail Kumar Motiani esittää väitöskirjansa ”Effects of short-term exercise training on liver, pancreas, and intestinal metabolism” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 29.5.2019 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Anna Krook (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. +358442412242, kumail.k.motiani@utu.fi
