Tutkijat selvittävät, miten tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Psykologian professori Paula Salon johtama CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortio hyödyntää maailmalla jo laajemmin käytettyä nudge-menetelmää. Siinä asiat esitetään ihmiselle niin, että toivottu vaihtoehto on vaivattomin valita.
Erot suomalaisopettajien digitaalisen teknologian opetuskäytössä paikantuvat pääosin opettajien välisiin eroihin ja vain pieni osa paikantuu koulujen välisiin eroavaisuuksiin. Kunta- tai aluehallintovirastoaluetason tekijät sen sijaan eivät Suomessa selitä opettajien teknologian käytön eroja. Yksilötason selittäjien hallitsevuudella on merkittävä vaikutus opetusalan digitalisaation johtamiseen.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi kevään apurahajaossa Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoille 145 000 euroa apurahoina. Lisäksi yksi, yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen alojen yhteinen tutkimushanke hanke 48 000 euroa.
Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.
Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.
Sekä vaativia lastensuojelun että mielenterveydenhoidon palveluja kaipaavat nuoret päätyvät nykyisten yhteiskunnan tukitoimien väliinputoajiksi. Ongelmana on muun muassa eri palvelujen pirstaleisuus. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteinen LANUPS-hanke etsii keinoja yhteistyön lisäämiseen ja sitä kautta parempaan auttamiseen.
Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.
Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.