Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on valinnut KiVa Koulun yhdeksi kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointikohteeksi. Mukaan haki 27 menetelmää, joista seitsemän etenee arviointivaiheeseen. Arvioinnilla tuotetaan tietoa menetelmien käytettävyydestä, juurrutettavuudesta sekä tuloksellisuudesta.
Käsitys lapsuuden sosioekonomisen ympäristön suuresta merkityksestä elämänkululle on vakiintunut tutkimuskirjallisuudessa. Empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa pelkän sosiaalisen ympäristön merkitys on vähäinen. Sen sijaan sosiaalinen ympäristö ja geenit vaikuttavat yhdessä. Koulutuksessa ja ammatillisessa periytymisessä näkyy vahvasti sosiaalisen perhetaustan mukaan vaihteleva geneettinen yhteys, jolla on myös iso merkitys siihen, mihin ammatteihin päädytään.
Professori Elina Kilpi-Jakonen johtama INVEST-tutkimuskeskuksen työryhmä on saanut 150 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen Nuorten osallisuuden ympäristöt: Sosiaalisen osallistumisen, kiinnittymisen ja kansalaistoiminnan tekijät kulttuurisesti moninaisten nuorten kasvamisympäristöissä.
Suomen Akatemia on myöntänyt reilun 9 miljoonan euron jatkorahoituksen Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTille. Rahoituskausi ulottuu vuoteen 2026. Väliarvioinnin tehnyt kansainvälinen arviointipaneeli totesi lippulaivan toiminnan erinomaiseksi ja erittäin tulokselliseksi todeten samalla tulevaisuuden suunnitelmien olevan lupaavia.
Ole muutoksentekijä -kampanjalla 13–18-vuotiaat nuoret haastettiin mukaan kiusaamisen vastaiseen toimintaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden tai tapahtumien kokonaisuus. Voittajaksi valittiin salolaisen Hermannin koulun tukioppilaiden ehdotus, ja palkintona on 4000 euroa ehdotuksen toteuttamiseen.
Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisistaan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.
Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n sekä Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen ja Sote-akatemian yhteinen lapsen oikeuksien päivän juhlatilaisuus kokosi joukon lastensuojelujärjestöjen edustajia, kaupungin johtoa ja alan asiantuntijoita perhetalo Heidekenille lapsen oikeuksien päivän aattona 19.11. Tilaisuuden teemana oli ”Miten turvaamme jokaisen lapsen oikeuden hyvään kohteluun ja velvollisuuden kohdella muita hyvin?”. Oikeus hyvään kohteluun on tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän valtakunnallisena teemana.
Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20.11. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt (VSLJ) ry, Turun yliopiston INVEST ja Turun yliopiston Sote-akatemia järjestävät yhdessä perjantaina 19.11.2021 klo 9.45-12.00 jo perinteeksi muodostuneen lapsen oikeuksien päivän tilaisuuden. Tilaisuus on verkkovälitteinen.
Turun yliopistolle on myönnetty kahden vuoden välein järjestettävä Euroopan kehityspsykologian kongressi. Tapahtumaa ei ole järjestetty Suomessa aiemmin. Kongressi pidetään Turun Logomossa 28.8. –1.9.2023.
Yksilöt, jotka kokevat naapuruston tai asuinkuntansa keskusta-alueen turvattomaksi myös todennäköisemmin välttelevät keskustassa liikkumista. Yhteys on samanlainen alueen kaupungistumisasteesta riippumatta. Yhteydet ovat vahvempia naisten kuin miesten keskuudessa. Tulokset selviävät Nordic Journal of Criminology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin koetun turvattomuuden yhteyttä keskusta-alueiden välttelyyn Suomessa vuosien 2001–2016 välisenä aikana.