Omalle sukupuolelle epätyypillisen alan valitseminen on yleisintä silloin, kun ala tarjoaa mahdollisuuden oman yhteiskunnallisen aseman parantamiseen tai ainakin säilyttämiseen.
Suomalaisnuorten koulutusvalinnat jakautuvat voimakkaasti sukupuolen mukaan. Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin, missä määrin nuorten perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen tai epätyypillisen koulutusalan valitsemiseen.
– Havaitsimme, että hyväosaisten perheiden lapset eivät ole järjestelmällisesti muita avoimempia epätyypillisille koulutusaloille, sanoo yliopistonlehtori Irene Prix Turun yliopistosta.
– Perhetaustan vaikutus alavalintaan eroaa naisten ja miesten välillä. Tulokset vaihtelevat myös sen mukaan, minkä tason koulutukseen nuori hakee.
Hyväosaisesta perheestä tulevat naiset hakivat muita useammin yliopistoon miesvaltaisille aloille. Sen sijaan toisen asteen ammattikoulutuksessa he välttivät hieman muita useammin miesvaltaisia aloja – mutta toisaalta myös naisvaltaisia.
Työväenluokkaisista perheistä tulevat miehet taas hakivat selvästi useammin yliopiston naisvaltaisille koulutusaloille kuin miehet, joiden vanhemmat olivat korkeissa ammattiasemissa. Toisen asteen ammattikoulutuksessa miehet taas hakeutuivat naisvaltaisille aloille ylipäätään hyvin harvoin, ja perhetaustojen väliset erot jäivät vähäisiksi.
Epätyypillisen alan valitseminen on harvinaista kaikissa ryhmissä
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että korkeasti koulutettujen vanhempien lasten toiveammatit ovat lapsuudessa vähemmän sukupuolittuneita kuin matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla. Sen perusteella tutkijat ovat päätelleet, että hyväosaisten perheiden lasten koulutusvalinnat eriytyisivät sukupuolen mukaan vähemmän kuin muilla.
Tuoreet tulokset kuitenkin kyseenalaistavat tämän oletuksen.
– Omalle sukupuolelle epätyypillisen alan valitseminen on harvinaista kaikissa ryhmissä, Prix sanoo. –Yleisintä se on silloin, kun ala tarjoaa mahdollisuuden oman yhteiskunnallisen aseman parantamiseen tai ainakin säilyttämiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1989–1991 syntyneiden naisten ja miesten hakemista eri koulutusaloille. Aineistona käytettiin Suomen väestörekisteritietoja sekä toisen asteen ja korkeakoulujen yhteishakurekistereitä.
