Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski 31 vuoden ikään mennessä. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimus.
Riski syyllistyä väkivaltarikoksiin oli suurempi usein kiusaavilla pojilla ja tytöillä kuin niillä lapsilla, jotka eivät kiusanneet toisia lainkaan. Usein kiusaavilla pojilla riski oli kohonnut myös verrattuna lapsiin, jotka kiusasivat joskus. Usein kiusaavien poikien suhteellinen riski tehdä seuranta-aikana vakava väkivaltarikos, kuten henkirikos tai törkeä pahoinpitely, oli lähes kolminkertainen verrattuna niihin poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan.
Kiusatuksi joutuminen ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin.
Tutkimuksessa huomioitiin taustatekijöinä sosioekonomisia taustatietoja ja mahdollinen lapsuusiän psyykkinen oireisto. Yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta ja mahdollisesta lapsuusiän psyykkisestä oireistosta riippumatta. Tuloksiin ei myöskään vaikuttanut se, oliko kiusaajalla muitakin kiusaamiskokemuksia, kuten kiusatuksi joutumista.
– Tutkimuksemme osoitti kiusaamisen ja väkivaltarikosten yhteyden sekä miehillä että naisilla. Löydökset vahvistavat aiempia viitteitä, joiden mukaan kiusaamisen ehkäisy voi mahdollisesti vähentää väkivaltarikoksia, sanoo päätutkija Elina Tiiri Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimustieto auttaa ehkäisemään ongelmia
Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen.
– Tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää palveluita, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä, kertoo lastenpsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta.
Tutkimus perustui Suomessa vuonna 1989 kerättyyn laajaan, koko maan kattavaan epidemiologiseen aineistoon. Kun tutkimusaineisto kerättiin, osallistujat olivat 8–9-vuotiaita. Kun osallistujat olivat 30–31-vuotiaita, kerättiin poliisirekisteristä tieto kaikista heihin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä. Tutkimukseen osallistui yli 5 400 henkilöä.
Tutkimus tehtiin tutkimuksen lippulaiva ja tutkimuskeskus INVESTissä, jonka tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli. INVEST on Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva ja Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus.
