Asiasana: INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Traumaperäisen stressin riski on kohonnut maanjäristykseen joutuneilla nuorilla ja maahanmuuttajien lapsilla (Väitös: MPhil Sanju Silwal, 11.6.2021, lastenpsykiatria)

Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä. 

Elämäntapahtumat, vanhempien ja jopa tulevien appivanhempien resurssit yhteydessä lapsen aikuisuuden saavutuksiin (Väitös: VTM Sanna Kailaheimo-Lönnqvist 19.2.2021, sosiologia)

Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.
 

Pitkittynyt työkyvyttömyys kehittyy epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä (Väitös: VTM Laura Salonen, 8.10.2020, sosiologia)

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren.  Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.