Parisuhteiden muutos on yhteydessä sekä elinikäisen lapsettomuuden että suurten lapsilukujen yleistymiseen enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla.
Elinikäinen lapsettomuus on Suomessa yleisintä enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla. 1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes. Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla.
Toisaalta yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän.
– On huomattavaa, että Suomessa tämä lastensaannin polarisoituminen ei koske vain matalimmin koulutettujen pienehköä ryhmää. Se koskee myös keskiasteen koulutuksen saaneita, sanoo FLUX-tutkimushankkeen johtaja, dosentti Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
Sen sijaan korkeasti koulutetuilla on tavallista saada kaksi lasta. Sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut ovat heillä harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla, eivätkä ne ole yleistyneet. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla elinikäinen lapsettomuus on jopa vähentynyt.
Koulutus ja työllisyys tukevat perheen perustamista
Valtaosa lapsettomista ei ole koskaan elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisimpia vähän koulutetuilla. Toisaalta enintään keskiasteen koulutuksen saaneet äidit ja isät saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa, mikä myötävaikuttaa suurten lapsilukujen yleistymiseen tässä ryhmässä.
Koulutus on yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä työuran ja perhesuhteiden vakauteen, jotka tukevat myös lasten saamista.
– Kyselytutkimusten mukaan valtaosa sekä miehistä että naisista haluaa jossain vaiheessa lapsia. Vaikuttaa siltä, että korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveensa, Jalovaara sanoo.
– Onnistunut koulutus- ja työllisyyspolitiikka tukee myös syntyvyyttä ja sitä, että mahdollisimman moni saa niin monta lasta kuin itse toivoo.
FLUX-tutkimushanke etsii keinoja sopeutua syntyvyyden muutoksiin
FLUX Tietoa päätösten tueksi -artikkelissa 2022/1 esitetään hankkeen tutkijoiden keskeisiä ja tuoreita tuloksia.
Tuoreessa tutkimuksessa (Jalovaara ym. 2021) tarkasteltiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien välisiä eroja lastensaannissa Suomessa ja Ruotsissa 1940–1973 syntyneillä miehillä ja 1940–1978 syntyneillä naisilla. Toteutunutta lastensaantia tutkittiin naisilla 40 vuoden ja miehillä 45 vuoden iässä.
Artikkeli on osa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). FLUX-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen.
Lisätietoja:
FLUX-tutkimushankkeen johtaja, dosentti Marika Jalovaara, Turun yliopisto, puh. 040 587 98 26. etunimi.sukunimi@utu.fi
