Parisuhteiden muutos on yhteydessä sekä elinikäisen lapsettomuuden että suurten lapsilukujen yleistymiseen enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on valinnut KiVa Koulun yhdeksi kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointikohteeksi. Mukaan haki 27 menetelmää, joista seitsemän etenee arviointivaiheeseen. Arvioinnilla tuotetaan tietoa menetelmien käytettävyydestä, juurrutettavuudesta sekä tuloksellisuudesta.
Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä.
Vuoden tiedekirja 2020 -palkinnon ehdokkaiksi on valittu kymmenen viime vuonna ilmestynyttä kotimaista tiedekirjaa. Ehdokkaiden joukossa on kolme teosta Turun yliopiston tutkijoilta. Vuosittain myönnettävän palkinnon suuruus on 25 000 euroa.
Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.
Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren. Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.
Turun yliopiston INVEST-lippulaivan tutkijat toteuttavat kansainvälisen kyselytutkimuksen Suomessa. Verkkokyselyssä kartoitetaan sitä, miten koronavirustilanne on vaikuttanut nuorten aikuisten elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.