Vajoavan syntyvyyden vaikutuksia voidaan tasapainottaa panostamalla koulutukseen – jopa ilman lisärahoitusta
Koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta, mikä kompensoi työvoiman pienenevää kokoa.
Koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta, mikä kompensoi työvoiman pienenevää kokoa.
Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.
Tutkimuksen mukaan äidin puoleisten isoäitien antama tuki voi parantaa vaikeuksia kohdanneen lapsenlapsen hyvinvointia. Myönteiset vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.
Turun korkeakoulut järjestivät yhteistyössä Brysselissä vaikuttavien suomalaisten ja pohjoismaisten kumppaneiden kanssa The Role of Higher Education Institutions in Securing the EU’s Competitiveness and Resilience -tapahtuman. Tilaisuus järjestettiin Brysselissä Euroopan komission lanseeraaman tutkimus- ja innovaatioviikon aikana.
Tutkimuksen lippulaiva INVEST käynnistää ainutlaatuisen seurantatutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten hyvinvointia ja näkemyksiä hyvinvointiyhteiskunnan toiminnasta. Vastaajiksi ensimmäisessä vaiheeseen kutsutaan yli 16 000 Suomessa asuvaa, satunnaisotantamenetelmällä valittua henkilöä. INVESTin tavoitteena on edesauttaa tutkimuksillaan sosiaalisesti ja taloudellisesti nykyistä kestävämmän hyvinvointivaltion rakentamista.
Suomessa sekä lääkkeistä että sairaanhoidosta aiheutuvan ahdingon kokeminen oli yleisempää kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa, osoittaa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä tehty tutkimus. Suomessa ahdinko oli yleisintä yli 65-vuotiailla, muissa maissa ahdinkoa kokivat yleisemmin keski-ikäiset.
Naisten ja miesten kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteet eroavat merkittävästi toisistaan, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus. Kolme viidestä naisesta suhtautui väittämiin positiivisesti kun miehillä vastaava luku oli yksi seitsemästä.
Hanke tutkii korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin pitkäaikaisia vaikutuksia.
Maahanmuuttotaustaisten nuorten keskuudessa lähiöidentiteetti on vahvempaa kuin suomalaisuus. Lähiössä nuoren identiteetti ei tule yhtä helposti kyseenalaistetuksi kuin muualla, ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta.
Oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saaneiden lasten maahanmuuttajataustaisten äitien alkuraskauden D-vitamiinitasot eivät eronneet verrokkiäitien D-vitamiinitasoista, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Maahanmuuttajaäideillä oli kuitenkin huomattavan matalat D-vitamiinitasot suomalaisiin äiteihin verrattuna.