Asiasana: eriarvoisuus

Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.

Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.  

Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.

Tutkimuksen lippulaiva INVEST käynnistää ainutlaatuisen seurantatutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten hyvinvointia ja näkemyksiä hyvinvointiyhteiskunnan toiminnasta. Vastaajiksi ensimmäisessä vaiheeseen kutsutaan yli 16 000 Suomessa asuvaa, satunnaisotantamenetelmällä valittua henkilöä. INVESTin tavoitteena on edesauttaa tutkimuksillaan sosiaalisesti ja taloudellisesti nykyistä kestävämmän hyvinvointivaltion rakentamista.

Tutkittua tietoa eriarvoisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä tarjotaan uudessa Tiedosta toimeen -webinaarisarjassa. Webinaarit ovat osa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n, Turun yliopiston, tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin ja Heidekenin tiedekummin toimintaa. Sarja on tarkoitettu erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Runsas informaatio- ja viestintäteknologian käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja erityisesti perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita, osoittaa Kristiina Tammisalon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Erityistä haittaa teknohäiriöstä on parisuhteille. Sen sijaan laitteiden yhteiskäyttö jopa hyödyttää perhesuhteita.

Hyvä työmarkkina-asema ja tulotason kohoaminen edistivät vanhemmaksi tuloa, osoittaa valtiotieteiden maisteri Anneli Miettinen väitöstutkimuksessaan. Sen sijaan työttömyys ja siihen liittyvät toimeentulon ongelmat vähensivät 30:tä ikävuotta lähenevien ja heitä vanhempien ensimmäisen lapsen saantia.

Terveellisen ruuan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, ilmenee valtiotieteiden maisteri Antti Kähäri Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Suurin notkahdus terveellisen ruoan kulutuksessa ja kasvu sokerituotteiden käytössä tapahtuu ruuhkavuosien aikaan.

Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli asiaa lasten ja nuorten itsensä kuvaamana. – Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.

Uusi eduskunta ja hallitus saavat ratkaistavakseen suuria kysymyksiä, jotka haastavat Suomen tulevaisuuden. Siksi INVEST-tutkimuskeskuksen tutkijat kokosivat tutkittua tietoa kolmesta keskeisestä ongelmakohdasta, joihin puuttuminen on tulevien vuosien politiikassa välttämätöntä.