Köyhyys aiheuttaa nuorille stressiä, osoittavat Turun yliopiston sosiaalityön tutkijoiden nuorilta saamat vapaamuotoiset kirjoitukset. Tutkijat toteuttivat ensimmäisinä Suomessa lapsille ja nuorille suunnatun köyhyyskokemuksiin liittyvän kirjoituskilpailun. Esille nousivat vahvoina myös nuorten kykenemättömyys kuluttaa vertaisten lailla sekä energiakriisin ja inflaation vaikutukset.
Miten köyhyys vaikuttaa ja ilmenee nuorten elämässä? Turun yliopiston tutkijat etsivät vastausta kysymällä asiaa suoraan nuorilta. 15–21-vuotiaille suunnattu keruu on avoinna 9.12. saakka.
Omalle sukupuolelle epätyypillisen alan valitseminen on yleisintä silloin, kun ala tarjoaa mahdollisuuden oman yhteiskunnallisen aseman parantamiseen tai ainakin säilyttämiseen.
Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus.
Käsitys lapsuuden sosioekonomisen ympäristön suuresta merkityksestä elämänkululle on vakiintunut tutkimuskirjallisuudessa. Empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa pelkän sosiaalisen ympäristön merkitys on vähäinen. Sen sijaan sosiaalinen ympäristö ja geenit vaikuttavat yhdessä. Koulutuksessa ja ammatillisessa periytymisessä näkyy vahvasti sosiaalisen perhetaustan mukaan vaihteleva geneettinen yhteys, jolla on myös iso merkitys siihen, mihin ammatteihin päädytään.
Kun perheet muuttavat, oletetaan, että muuton myötä perheen taloudellinen tai sosiaalinen tilanne paranee, mikä hyödyttää koko perhettä. Olemassa oleva tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että lapsuusajan muuttaminen vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin, kun verrataan lapsiin, jotka eivät ole joutuneet muuttamaan. Uuden tutkimuksen mukaan muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää koulupudokkuuden riskiä.
Mitkä ovat suomalaisen demokratian kipukohtia ja miten ne voidaan ratkaista? Kysymyksiin on haettu vastauksia suuren tutkijajoukon voimin. Tulokset on koottu politiikkasuosituksiksi, jotka tutkijat julkaisevat kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa keskiviikkona 1.9.
Voimme vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää tukemalla osallisuutta, mutta miten sen teemme? Kysymykseen etsivät yhdessä vastausta SuomiAreenan Pori-lavalla maanantaina 12.7. Turun yliopiston ohjelmassa opetusministeri Li Andersson, Turun yliopiston vararehtori Piia Björn sekä professorit Christina Salmivalli ja Johanna Kallio sekä Pesäpuu ry:n asiantuntija Onni Westlund.
Koronapandemia on vähentänyt suomalaisten onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden kokemuksia, mutta samaan aikaan kohentanut taloudelliseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen liittyviä odotuksia. Pandemia-aikaan liittyviä kokemuksia ja asenteita tutkineiden Turun yliopiston taloussosiologien mukaan korona-aika tuonut Suomessa näkyväksi monia perinteisiä ja uusia eriarvoisuustekijöitä.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.