Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli asiaa lasten ja nuorten itsensä kuvaamana. – Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.
Enna Toikka tarkastelee Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineeseen tekemässään väitöstutkimuksessa suomalaislasten ja -nuorten elämäntyytyväisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen näkökulmista. Väitöskirjan neljä artikkelia käsittelevät aihetta kuluttajuuden, vapaa-ajanvieton sekä sosiaalisten suhteiden kautta.
– Kun lapsilta kysyttiin esimerkiksi ystävien määrästä. Köyhät lapset olivat tyytymättömämpiä ystävien määrään kuin hyväosaisemmat verrokkinsa, Toikka kertoo.
Hän toteaakin, että lasten kannalta keskeistä ei ole materian puute sinällään vaan se, mihin rahan ja materian puute johtaa. Lapsi ei esimerkiksi pääse mukaan aktiviteetteihin, ohjattuun harrastamiseen eikä osalliseksi yhteisössä. Toikka antaakin väitöstutkimuksessaan myös suosituksia tilanteen korjaamiseksi.
– Köyhyyden torjunnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lasten osallisuuden edistämiseen, josta Harrastamisen Suomen malli on yksi hyvä esimerkki. Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen tavoittaisi lähes koko ikäluokan ja olisi kustannustehokas toimenpide, Toikka sanoo.
Harrastamisen Suomen malli on opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamuoto, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
– Emme voi olla varmoja siitä, miten erilaiset perheisiin vaikuttavat toimenpiteet tavoittavat lapsen. Perheiden tukemisen lisäksi olisi hyvä kohdistaa enemmän toimintaa suoraan lapsen tasolle, Toikka sanoo.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lasten koetun hyvinvoinnin ja köyhyyden kysymyksistä lapsilta itseltään saadun tiedon avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmea kyselyaineistoa, joihin on vastannut lähes 5 400 lasta ja nuorta.
Kyselyissä tiedusteltiin lapsen omaa arviota perheen toimeentulosta ja elämäntyytyväisyyttä selvitettiin lukuisilla kysymyksillä, muun muassa kysyen arviota väitteisiin Minulla menee hyvin, Elämäni on ok, Minulla on hyvä elämä, Minulla on kaikkea mitä tarvitsen, Asiat elämässäni ovat erinomaisesti sekä miten tyytyväinen olet niihin asioihin, joita sinulla on: terveyteesi; asioihin, joissa haluat olla hyvä; miten tulet toimeen muiden ihmisten kanssa; miten turvalliseksi tunnet olosi.
Tutkimuksen mukaan lasten elämäntyytyväisyys on keskimäärin korkealla tasolla: useampi kuin kahdeksan lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä. Elämäänsä tyytymättömien kohdalla oli selkeä yhteys köyhyyden kokemukseen.
– Mukana oli lapsia ja nuoria peruskoulun toiselta luokalta yhdeksännelle luokalle. Ikäluokkia ei vertailtu keskenään, mutta kauttaaltaan näkyi samankaltainen yhteys. Mitä tyytymättömämpi lapsia tai nuori oli perheen toimeentuloon, sitä tyytymättömämpi hän oli omaan elämäänsä, Toikka sanoo.
***
VTM Enna Toikka esittää väitöskirjansa ”Lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen kontekstissa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Nygård (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Johanna Kallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalityö.
Väittelijän yhteystiedot: ensito@utu.fi
