Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus.
Heikosti toimeentulevien perheiden nuoret kokevat muita todennäköisemmin osattomuutta koululuokassaan. Yhteys on voimakkain yläkouluikäisillä, toisiksi voimakkain lukiolaisilla ja heikoin ammattikoululaisilla. Ammattikoululaiset tuntevat ylipäätään osattomuutta luokassaan harvemmin kuin muut nuoret.
– Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei heijastu nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, sanoo tohtorikoulutettava Helena Hautala Turun yliopistosta.
Heikosti toimeentulevien perheiden nuoret kokevat vähemmän osattomuutta ympäristössä, jossa muutkin nuoret arvioivat perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi. Niillä nuorilla, joiden perheen taloudellinen tilanne on hyvä, ympäristö ei näytä vaikuttavan osattomuuden tunteeseen.
Koulujen väliset erot eivät selittäneet eroja yksilöiden kokemuksissa.
Kokemus ryhmään kuulumisesta voi vähentää syrjäytymisen riskiä
Koulutukseen sitoutuminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Koulutus on myös tärkeimpiä keinoja torjua huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle.
– On tärkeää ymmärtää, millainen yhteys on nuoren perhetaustan ja koulussa koetun osallisuuden välillä, Hautala sanoo.
Kokemus ryhmään kuulumisesta koululuokassa on yhteydessä nuoren opiskelumotivaatioon, opintomenestykseen, itsetuntoon ja yleiseen hyvinvointiin. Osattomuuden kokemus taas on yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin, heikkoon itsetuntoon, huonoon koulumenestykseen, käyttäytymisen haasteisiin, yksinäisyyden ja vieraantuneisuuden kokemuksiin sekä riskiin jättää koulu kesken.
– Kouluympäristöt tulisi rakentaa mahdollisimman vapaiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta ja vertailusta, jotta kaikki nuoret perhetaustasta riippumatta voivat kokea olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi, Hautala sanoo.
– Erityisesti heikosti toimeentulevien perheiden nuorten osallisuutta on tärkeää tukea niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Kouluilla on harvoin tietoa perheiden taloudellisista tilanteista, ja siksi toimenpiteet kannattaa kohdistaa kaikkiin oppilaisiin.
Kyselyyn vastasi yli 114 500 nuorta
Tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyä, johon vastasi yli 114 500 yläkoulun, lukion ja ammattikoulun oppilasta. Tieto perheen taloudellisesta tilanteesta ja vanhempien koulutustasosta perustui nuoren omaan arvioon.
Tutkimus on osa Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTiä, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli. INVEST on Suomen Akatemian lippulaivahanke ja Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus.
