Asiasana: kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos

Turun yliopiston Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Mika Kallioinen on kirjoittanut teoksen kartelleista Suomen talouselämässä. Kallioinen kuvaa kirjassaan, kuinka kartellisoitumisesta muodostui Suomessa yli vuosisadan kestänyt maan tapa. Nykyisin kartelleja vieroksutaan, mutta vuosisadan alkupuoliskon olosuhteissa niillä oli paljon myönteisiä vaikutuksia erityisesti pienille yrityksille.

Turkulainen tutkimusryhmä selvitti, miten rokotuslaki lapsuusajan tartuntatautia isorokkoa vastaan onnistui nostamaan rokotuskattavuutta 1800-luvun Suomessa.

Jatkosodan aikana opetusministeriö perusti Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan edistämään miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista on löytynyt näiden tutkimusten yhteydessä otettuja autenttisia väridiakuvia. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma. 

Presidentti Vladimir Putinin vakavasta sairaudesta ja kiihtyvästä valtapelistä huhutaan Moskovassa. Maan uudistukset ovat jäissä. Venäjän 1990-luvun uudistajia on pidätetty, tuomittu ja osa on lähtenyt maanpakoon. Ilman uudistuksia Venäjä on turvallisuusuhka itselleen ja muille, kirjoittaa professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elämän saari -hanke selvitti monitieteisen tutkimuksen kautta ihmisen luontosuhteen muutosta halki vuosisatojen. Hankkeen aikana tutkijat kaivautuivat Seilin saaren luonnon monimuotoisuuteen arkeologian, biodiversiteettitutkimuksen, historian ja taiteen näkökulmista. Mielikuva kuoleman saaresta muuttui tutkimusten aikana kuvaksi elämän saaresta. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö.

Ukrainan sota on herättänyt suomalaisissa ylisukupolvisia kulttuurisia muistoja. Katsoessamme sotaa pakenevia ukrainalaisia, muistelemme samalla 80 vuoden takaisia tapahtumia. Professori Anne Heimo kertoo, mistä kulttuurisessa muistissa on kyse ja miksi osa muistoista on keinotekoisia tai suorastaan valheellisia. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa. 

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 23 uudelle akatemiatutkijalle ja 29 tutkijatohtorille. Turun yliopistosta viisivuotisen akatemiatutkijan rahoituksen sai kaksi tutkijaa ja kolmivuotinen tutkijatohtorin rahoitus myönnettiin viidelle tutkijalle.

Ymmärtääksemme, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ylipäätään mahdollinen, on tärkeää tarkastella, millaista kerronnallisesti välittynyttä todellisuuskuvaa, historiakäsitystä ja kansallista identiteettiä venäläinen valtionmedia on tuottanut ja ylläpitänyt vuosikausia. Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -temaattisen kokonaisuuden järjestämässä seminaarissa keskustellaan kertomuksilla käytävästä sodankäynnistä.

Perinteiset salaliittoteoriat tarjoavat tyypillisesti vaihtoehtoisen totuuden viralliselle tiedolle. Uudessa salaliittoajattelussa väitteiden totuudellisuus on sivuseikka. Ensisijaisena tarkoituksena on rakentaa viholliskuvia. Salaliittoteorioiden leviämisen hillitseminen on aina ollut työlästä, mutta viime vuosina siitä on tullut entistäkin hankalampaa, kirjoittaa käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.