Jatkosodan aikana opetusministeriö perusti Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan edistämään miehitetyn Itä-Karjalan tieteellistä tutkimusta. Turun yliopiston kasvimuseon arkistoista on löytynyt näiden tutkimusten yhteydessä otettuja autenttisia väridiakuvia. Osa kuvista on digitoitu ja julkaistu kasvimuseon virtuaalinäyttelyssä. Myöhemmin museon on tarkoitus digitoida ja julkaista koko kokoelma.
Kasvitiede oli 1900-luvun alkupuolella yhteiskunnan ylempien piirien keskuudessa suosittu harrastus. Niinpä sekä Suomen akateemisissa, poliittisissa kuin myös sotilaallisissa johtotehtävissä oli sotavuosina paljon kasvitieteestä innostuneita. Itä-Karjalan toimikuntaa johti Kaarlo Linkola, yksi aikansa merkittävimpiä suomalaisia kasvitieteilijöitä eli botanisteja.
– Talvisodan aikainen pääministeri A.K. Cajander oli botanisti, kuten myös Karjalankannaksen ratkaisevien puolustustaistelujen komentaja, kenraaliluutnantti Lennart Oesch, kertoo amanuenssi Samuli Lehtonen Turun yliopiston kasvimuseosta.
Ehkä ei ole siis yllätys, että kasvitieteellä oli merkittävä rooli sota-ajan Itä-Karjalaan kohdistuneessa tutkimuksessa. Niin sanotuiksi sotabotanisteiksi Itä-Karjalaan lähtivät Turun yliopistosta muiden muassa dosentti Lauri E. Kari ja kasvitieteen professori Harry Waris. Kasvitieteen lisäksi molemmat olivat innostuneita myös valokuvaamisesta, ja Kari oli yksi suomalaisen kinokoon värifilmille kuvauksen pioneereja.
Ainutlaatuiset kuvat olivat vaarassa tuhoutua
Sodan lopputulos johti siihen, että Itä-Karjalan tieteelliset tutkimukset muuttuivat poliittisesti epäkorrektiksi aiheeksi ja pitkälti unohtuivat. Myös Karin ja Wariksen Itä-Karjalassa ottamat diakuvat jäivät pölyttymään Turun yliopiston kasvitieteen laitoksen kaappeihin.
– Entisen kasvitieteen laitoksen remontin yhteydessä 90-luvun lopulla vanhat kaapit tyhjennettiin ja tarpeettomaksi katsottuja tavaroita hävitettiin surutta, mutta museoihmisenä ajattelin, että ainakin hissin viereen ladotut vanhojen valokuvien laatikot piti pelastaa, kertoo kuvalaatikoita kasvimuseon suojiin viime hetkellä kantanut museonhoitaja Seppo Huhtinen.
Vanhat valokuvat pääsivät tuolloin turvaan kasvimuseon kokoelmiin, mutta jäivät taas hyllylle pariksi vuosikymmeneksi. Tänä vuonna vietettävä kasvimuseon satavuotisjuhlavuosi sai museon työntekijät kaivamaan vanhoja arkistoja, minkä myötä he löysivät unohdetun Itä-Karjalan kuvakokoelman ja alkoivat tutkia kokoelman historiaa.
– Karia voidaan pitää varhaisena värikinofilmiä käyttäneenä luontokuvaajana, vaikka muilla tekniikoilla värivalokuvia oli Suomessa otettu jo ennen häntä, sanoo värivalokuvauksen historiaa tutkinut Turun yliopiston taidehistorian yliopisto-opettaja Johanna Frigård.
Vanhimmat kasvimuseolla tallessa olevat Karin väridiakuvat ovat vuodelta 1938. Kuvakokoelmasta löytyy 1930–50-luvuilla otettuja värikuvia niin Kilpisjärveltä, Kuusamosta, Ahvenanmaalta kuin Turun ympäristöstä. Itä-Karjalan kuvia on yhteensä yli 120, tosin niistä Wariksen kesällä 1942 ottamat kuvat ovat mustavalkoisia. Seuraavana kesänä molemmat kuvasivat Itä-Karjalan kasveja, maisemia ja kylänraitteja värifilmille.
Osa kokoelman kuvista on skannattu kasvimuseon satavuotista historiaa juhlistavaa näyttelyä varten. Näyttely on esillä Turun kaupungin pääkirjastossa elokuun 28. päivään asti sekä virtuaalisesti kasvimuseon internetsivuilla.
Kasvimuseo etsii parhaillaan rahoitusta koko kuvakokoelman laadukasta digitointia ja avointa julkaisua varten. Aiemmin tänä vuonna kasvimuseo julkaisi museon digitoiman Elias Lönnrotin kasvikokoelman avoimesti verkossa.
