Turun yliopiston kasvimuseo on julkaissut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman avoimena digitaalisena herbaariona. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Kalevalan lisäksi Elias Lönnrot keräsi laajan kasvikokoelman eli herbaarion. Kun Turun yliopiston kasvimuseo perustettiin sata vuotta sitten, Kajaanin kaupunki lahjoitti hallussaan olleen Lönnrotin herbaarion Turkuun. Nyt tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas kasvikokoelma on julkaistu netissä.
– Kansanperinteen ja suomenkielen lisäksi Lönnrot oli kiinnostunut kasvitieteestä. Vuonna 1860 hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kasvion eli kirjan, joka esitteli kaikki Suomesta silloin tunnetut kasvilajit. Kirjaa varten Lönnrot joutui luomaan suomenkielisen kasvitieteen sanaston, sillä sellaista ei vielä ollut. Edes sana "kasvi" ei ollut vakiintunut sen nykyisessä merkityksessä ennen Lönnrotia, kertoo kokoelman digitoinnista vastannut amanuenssi Samuli Lehtonen Turun yliopiston kasvimuseosta.
Turun yliopiston kasvimuseon aloittaessa toimintansa vuonna 1922 yliopisto kiitti Kajaanin kaupunginhallitusta "tästä merkillisestä lahjasta, jota Yliopisto on historiallisena aarteenaan säilyttävä". Juhlavuottaan viettävä kasvimuseo on nyt digitoinut kaikki Lönnrotin kokoelman 751 kasviarkkia ja julkaissut ne avoimena digitaalisena herbaariona.
Satavuotiaan kasvimuseon kokoelmissa jo reilusti yli miljoona näytettä
Sadan toimintavuotensa aikana kasvimuseon kokoelmat ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuosituhannen vaihteessa myös Åbo Akademin luonnontieteelliset kokoelmat sijoitettiin yliopistojen sopimuksella Turun yliopiston kokoelmien yhteyteen. Nyt kasvimuseon kokoelmissa on jo yli 1 100 000 näytettä kasveja, sammalia, sieniä, jäkäliä ja leviä.
– Kotimaisen kokoelman lisäksi kasvimuseolla on mittavat kokoelmat ulkomaisia näytteitä, joista tieteellisesti arvokkaimpia ovat maailmankuulun suomalaisen jäkälätutkija Edvard Vainion yli sata vuotta vanhan trooppisen jäkäläkokoelman lisäksi laaja 1970-luvulla Iranista kerätty kasvikokoelma sekä aktiivisen tutkimuksen kohteena oleva Amazonian alueen kasvikokoelma. Suomessa ainutlaatuinen on tieteellisesti ylläpidettävä arkeobotaaninen kokoelma, joka mahdollistaa historian tutkimisen arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvijäänteiden avulla, Lehtonen kertoo.
Kokoelmien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin nykyään parempaa aineistonhallintaa kuin sata vuotta sitten. Nyt kokoelmia digitoidaan, jotta tutkijat ympäri maailmaa voivat niitä helposti käyttää. Niin digitointi kuin kasvien kerääminenkin jatkuvat yhä, sillä kokoelmien ajallinen jatkuvuus takaa niiden hyödyllisyyden myös tulevaisuudessa.
Turun yliopiston kasvimuseo juhlistaa satavuotista taivaltaan järjestämällä elokuussa toiminnastaan kertovan juhlanäyttelyn ja yleisöluentosarjan Turun kaupunginkirjastolla.
