Turun yliopiston Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Mika Kallioinen on kirjoittanut teoksen kartelleista Suomen talouselämässä. Kallioinen kuvaa kirjassaan, kuinka kartellisoitumisesta muodostui Suomessa yli vuosisadan kestänyt maan tapa. Nykyisin kartelleja vieroksutaan, mutta vuosisadan alkupuoliskon olosuhteissa niillä oli paljon myönteisiä vaikutuksia erityisesti pienille yrityksille.
Kartelleilla, liike-elämän kilpailunrajoituksilla on nykyisin huono maine, mutta ennen vuotta 1945 niitä pidettiin jopa hyödyllisinä.
Turun yliopiston Suomen historian dosentti ja yliopistolehtori Mika Kallioinen tarkastelee Kartellien maa -uutuuskirjassaan Suomen liike-elämän kartellisoitumista kartellien syntyvaiheista 1800-luvun jälkipuolelta niiden kieltämiseen 1990-luvun alussa. Ensimmäiset kartellit muodostettiin vientiteollisuudessa, mutta sittemmin niitä ilmaantui myös kotimarkkinoille. Ajan kuluessa koordinoituja kilpailunrajoituksia ilmestyi kymmenille aloille elintarvike- ja tekstiilituotannosta kaapeleiden ja kauneustuotteiden valmistukseen.
- Kartellit valjastettiin sotien välisenä aikana Suomen kansantalouden tukijaloiksi, ja tätä mielikuvaa ne myös itse tehokkaasti rakensivat. Yleinen käsitys oli, että ilman yritysten yhteistyötä pieni, ensi askeleitaan ottanut kansakunta ei olisi voinut selviytyä kansainvälisten markkinoiden puristuksessa, Kallioinen kertoo
Kartellit kiellettiin 90-luvulle tultaessa osana Euroopan unionin kilpailupolitiikkaa. Menneisyyden kilpailunrajoitusten tuomitsemista yksinomaan haitalliseksi Kallioinen pitää kuitenkin yksipuolisena.
- Yritysten toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viimeisten sadan vuoden aikana. Sotien välisenä aikana tai myöhemminkään yritysten tukena ei ollut nykyisenkaltaista lainsäädäntöä ja sitä valvoneita organisaatioita. Nykyisin yritykset saattavat luottaa lakien, kansainvälisten sopimusten ja muiden instituutioiden toimivuuteen. Aiemmin ne olivat suojattomampia, Kallioinen täsmentää.
Aurajoen rannalla 1800-luvun puolivälissä toimintansa käynnistänyt Barkerin puuvillatehdas liittyi vuosisadan vaihteessa maan kattaneeseen puuvillateollisuuden kartelliin. Tekstiiliteollisuuden ohella useimmat muutkin toimialat kartellisoituivat 1900-luvun kuluessa. Kuva: Turun museokeskus / J. Reinberg, 1867.
Vuosisadan alkupuoliskon kartellit pyrkivät toiminnan vakauteen ja jatkuvuuteen. Pienet yritykset myös hyötyivät yhteistyön vuoksi syntyneistä säästöistä ja pystyivät siten pitämään pintansa kansainvälisillä markkinoilla. Viime vuosikymmeninä paljastuneiden lainvastaisten kartellien tärkein tavoite taas ovat ylisuuret voitot. Tämän vuoksi kartelleja ei ole onnistuttu hävittämään lopullisesti.
- On selvää, että kilpailun toteutuminen ei ole itsestään selvää, vaan se edellyttää aktiivista julkisen vallan valvontaa ja säätelyä, Kallioinen toteaa.
Kallioinen toimii dosenttina ja yliopistonlehtorina Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa, jossa on pitkä, vuosikymmenien perinne Suomen taloushistorian tutkimuksessa.
Mika Kallioinen, Kartellien maa. Yritysten yhteistyö teollisessa Suomessa. Gaudeamus 2022.
Lisätietoja
Mika Kallioinen
040 736 8851
mikkal@utu.fi
