Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Turun yliopistoon rahoituksen neljälle akatemiahankkeelle.
Yleisen kirjallisuustieteen professori ja SELMA-tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Meretoja on kutsuttu Norjan Tiedeakatemian ihmistieteiden osaston jäseneksi. Juhlaseremonia pidettiin Oslossa 3.5.2023.
Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta suurapurahan Turun yliopistolle Suomen alueen historiallisen eläin- ja kasvilajiston tutkimiseen.
HumBio-hanke järjesti perjantaina 24.3. Arcanumissa Saaristomeri-aiheisen vaalipaneelin, jossa eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät kertomaan näkemyksistään liittyen Saaristomeren suojeluun. Paneeliin osallistuneiden kesken vallitsi puoluerajat ylittänyt yksimielisyys Saaristomeren suojelun tarpeellisuudesta.
Lapset ovat olleet eri aikoina mukana yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnassa, ja liikkeiden esiin nostamat teemat ovat vaikuttaneet myös lasten elämään. Muistitietokeruulla selvitetään nyt, millaisia kokemuksia lapsilla on ollut liikkeistä ja niissä toimimisesta. Keruuseen voi osallistua 30.4.2023 saakka.
Hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten välisen vuorovaikutuksen onnistuminen mahdollistaa myös hoidon onnistumisen. Vaikuttavalla viestinnällä voidaan parhaimmillaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Turun yliopistossa tutkitaan, opetetaan ja kehitetään terveydenhuollon vuorovaikutusta monitieteisesti.
Rahoituksella tuetaan monitieteistä tutkimusta yliopiston kolmella profiloitumisalueella, joissa tutkitaan immuunivälitteisiä sairauksia, ihmisen monimuotoisuuden kehittymistä, sekä kestäviä uusia materiaaleja.
Studiokaudella 1930-luvulta 1960-luvun alkuun elokuvatuotanto painottui Helsinkiin, ja Turussa käytiin vain harvoin. 2000-luvulta eteenpäin alueelle on pyritty saamaan elokuva- ja tv-tuotantoja, ja nykyään Turku näkyykin vahvemmin valkokankaalla.
Turun yliopiston SELMA-tutkimuskeskus järjestää 7.12.2022 avoimen seminaarin, jossa pohditaan Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja mielikuvia kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmasta. Seminaari pohjautuu kirjaan, joka käsittelee sitä, millaisena Neuvostoliitto muistetaan, mitä unohdetaan, ja millaisena sitä on esitetty ja esitetään erilaisissa kulttuurisissa teksteissä.
Suomen Akatemian rahoittama Uralilainen kolmio -hanke järjesti tänä syksynä uuden kansainvälisen Erasmus+-ohjelmaan kuuluvan monitieteisen kurssin ”Interdisciplinary human past and quantitative Uralistics”, jolla eri alojen opiskelijat pääsivät oppimaan eri tieteenalojen menetelmiä ja testaamaan niitä käytännössä. Kurssilla käsiteltiin luonnonympäristön vaikutusta ihmispopulaatioihin ja uralilaisten kielten puhuma-alueen kielellistä, geneettistä ja kulttuurista evoluutiota.