Lapset ovat olleet eri aikoina mukana yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnassa, ja liikkeiden esiin nostamat teemat ovat vaikuttaneet myös lasten elämään. Muistitietokeruulla selvitetään nyt, millaisia kokemuksia lapsilla on ollut liikkeistä ja niissä toimimisesta. Keruuseen voi osallistua 30.4.2023 saakka.
Lapset ovat eri aikoina osallistuneet yhteiskunnallisten liikkeiden toimintaan niin aikuisten seurassa kuin omatoimisesti. Tästä huolimatta usein ajatellaan, että liikkeet ovat lähinnä aikuisten ja nuorten aikuisten toimintakenttää.
Muistitietokeruu Lapsena liikkeessä: Yhteiskunnalliset liikkeet lapsen kokemana 1900- ja 2000-luvun Suomessa pyrkii täydentämään näitä käsityksiä. Hankkeen taustalla olevat tutkijat haluavat selvittää, miten yhteiskunnalliset liikkeet ovat olleet osa suomalaislasten elämää eri aikoina.
– Haemme muisteluita eri-ikäisiltä ihmisiltä, joilla on ollut lapsuudessaan jonkinlainen kosketus yhteen tai useampaan yhteiskunnalliseen liikkeeseen. Lapset ovat voineet olla aikuisten mukana esimerkiksi kokouksissa, leireillä ja mielenilmauksissa. Lasten oma aktiivinen kiinnostus on voinut puolestaan näkyä esimerkiksi liikkeiden näkemysten levittämisenä omassa lähipiirissä lapsille ominaisilla tavoilla, kuten leikkimällä ja piirtämällä, kollegiumtutkija Heidi Kurvinen valottaa.
Yhteiskunnalliset liikkeet ymmärretään keruussa laajasti. Tavoitteena on tuoda esiin liikkeiden moninaisuus sekä yhteys omaan aikaansa.
– 1900-luvun alkupuolella lapset seurasivat vanhempiensa toimintaa esimerkiksi osuustoiminta- ja raittiusliikkeessä. 1960-luvulla solidaarisuusliike heijastui myös lasten elämään, ja 1980-luvun alun kokemuksia väritti rauhanliikkeen nousu. Lähivuosikymmeniin liittyy esimerkiksi eläinoikeus- ja ympäristöliikkeen vahvistuminen, Kurvinen jatkaa.
Helsinkiläislapset kantoivat rauhankyyhkyn kuvia vappumarssilla vuonna 1974. Kuvaaja: Harri Ahola. Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo, G38265. CC BY 4.0.
Tutkijat toivovat muisteluita myös siitä, miten liikkeiden esiin nostamat teemat ovat vaikuttaneet lasten kokemusmaailmaan esimerkiksi koulun tai television lastenohjelmien välityksellä. Lisäksi tutkijat toivovat vastaajien pohtivan kaveri- ja sisaruussuhteiden merkitystä yhteiskunnallisessa heräämisessä sekä lapsuuden kokemusten vaikutusta aikuisiän aktivismiin.
Ruohonjuuritason aktivismin ohella muisteluissa vastaajat voivat muistella lapsuuden toimintaa myös poliittisten organisaatioiden lapsi- ja nuorisojärjestöissä, kuten Suomen Demokratian Pioneerien Liitossa, Sosialidemokraattisessa Nuorisoliitossa, Maaseudun Nuorten Liitossa tai Kansallisessa Koululaisliitossa.
Muistojaan voivat keruuseen jättää kaikki, jotka ovat muistelun kohteena olevana aikana olleet alle 18-vuotiaita. Keruu toteutetaan ajalla 15.2.–30.4.2023.
Muistitietokeruun toteuttavat Työväen muistitietotoimikunta ja Turun yliopiston tutkijakollegiumissa (TIAS) työskentelevä dosentti Heidi Kurvinen. Kerätty aineisto arkistoidaan myöhempää tutkimuskäyttöä varten Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmiin Työväen Arkistoon.
Lisätietoja
Dosentti Heidi Kurvinen
heidi.kurvinen@utu.fi
040 513 1738
Työväen Arkiston erikoistutkija ja Työväen muistitietotoimikunnan sihteeri Pete Pesonen pete.pesonen@tyark.fi
040 455 3198
