HumBio-hanke järjesti perjantaina 24.3. Arcanumissa Saaristomeri-aiheisen vaalipaneelin, jossa eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät kertomaan näkemyksistään liittyen Saaristomeren suojeluun. Paneeliin osallistuneiden kesken vallitsi puoluerajat ylittänyt yksimielisyys Saaristomeren suojelun tarpeellisuudesta.
Arcanumissa järjestettiin perjantaina 24.3. Saaristomeri-aiheinen vaalipaneeli. HumBio-hankkeen (Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin) järjestämään vaalipaneeliin osallistuivat Olli-Pekka Aalto (kesk.), Toni Forsblom (kok.), Niklas Guseff (RKP), Miku Kuuskorpi (SDP), Lotta Laaksonen (vas.), Saija Porramo (vihr.), Satu Söderström (PS) ja Jonathan Westergård (KD).
HumBio-hankkeessa tutkitaan ihmisen muuttuvaa suhdetta Itämeren ympäristöön ja hanke tuottaa tutkimustietoa paitsi muille tutkijoille, myös päätöksentekijöille. Tutkimuksen hyödyntäminen nousikin yhdeksi paneelin teemaksi. Paneelin juonsivat HumBio-hankkeen johtaja Otto Latva ja hankkeen tutkija, vaalipaneelityöryhmää vetänyt Noora Kallioniemi.
Yksimielisyyttä Saaristomeren suojelun tärkeydestä
Latva avasi paneelin kysymällä ehdokkailta, mitä Saaristomeri heille itselleen merkitsee: elinkeinon, vapaa-ajan toiminnan vai luontoarvojen paikkaa – vai vain kulkureittiä Turusta Tukholmaan? Kävi ilmi, että ehdokkailla oli kaikilla jokin henkilökohtainen suhde Saaristomereen ja paneelin teema oli heille siksi tärkeä. Moni oli kiinnittynyt Saaristomeren alueeseen suvun tai perhesuhteiden kautta ja mielsi sen kodiksi. Toisaalta ehdokkaat pohtivat teemaa myös sen kokemuksensa kautta, mitä merkitsee harjoittaa elinkeinoa Saaristomeren muuttuvissa olosuhteissa.
– On hienoa, että saimme paneeliin osallistujia, joille kaikille saaristo on tärkeä. Erilaiset näkökulmat kertovat elämästä saaristossa, totesi Kallioniemi.
Saaristomeren suojeluun tähtäävät toimenpiteet saivat ehdokkaasta riippuen erilaisia painotuksia. Lajisuojelua ja elinympäristön säilyttämiseen tähtääviä toimintoja korostettiin sen rinnalla, että ihmisten tulee pystyä jatkossakin asumaan saaristossa ja harjoittamaan siellä elinkeinoaan. Toimenpiteiden tarpeellisuudesta olivat yhtä mieltä kaikki.
Yleisö seurasi tarkkaavaisesti paneelia, jossa eduskuntavaaliehdokkaat keskustelivat itselleen henkilökohtaisestikin tärkeästä aiheesta. Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto.
Paikallisia ratkaisuja ja globaaleja haasteita
Paljon keskustelua herätti maatalouden rooli alueen rehevöitymisessä ja toisaalta se, että Itämereen rajautuu myös useita muita maita, jolloin alueen suojelu on kansainvälinen asia. Yhtäältä olisi tärkeää vähentää Saaristomeren paikallista ravinnekuormaa, mutta globaalilla ilmastonmuutoksella on myös vaikutusta alueen eliöstön elinoloihin.
Haitallisia vieraslajeja ehdokkaat osasivat nimetä useita, kuten myös keinoja niiden vähentämiseksi. Merimetsokannasta sekä merimetsojen haitoista ja mahdollisista hyödyistä keskusteltiin vilkkaasti; keskustelua herättivät myös valkohäntäkauriit. Oman kokemuksensa nojalla ehdokkaat pitivät Saaristomeren monimuotoisuutta ainutlaatuisena ja säilyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden arvoisena.
Yksimielisyys sai hieman enemmän sävyjä Kallioniemen kysyessä rehevöitymisestä ja siihen vaikuttamisen keinoista.
– Pitäisikö rehevöitymistä aiheuttavat toimijat pakottaa toimenpiteisiin, vai pitäisikö niiden perustua vapaaehtoisuuteen? Kallioniemi tiedusteli ehdokkailta.
Ehdokkaat tunnistivat maanviljelyn roolin alueen rehevöitymisessä, mutta peräänkuuluttivat monimuotoisia ratkaisuja rakenteellisista inframuutoksista kulutustottumuksiin sekä avustuksiin liittyvän byrokratian vähentämiseen. Puoluekannasta riippuen painotettiin vapaaehtoisuutta tai pakkoa. Keskustelua käytiin myös pakon tai sanktioiden määritelmästä. Esitettiin myös, että voitaisiin puhua enemmänkin muutoksen tukemisesta, jotta elinkeinon harjoittaminen ja omavaraisuuden säilyttäminen olisi saaristossa jatkossakin mahdollista.
Tutkimustietoa päättäjien ja kansan hyödynnettäväksi
Ehdokkaat ehtivät punnituilla vastauksillaan jopa paneelin järjestäjien kysymysten edelle. Paneelin lopulla Latva kysyikin vielä, miten Saaristomeren tilaa tulisi parantaa niin, että samanaikaisesti voitaisiin tukea ihmisten elinkeinoa.
Ehdokkaat tunnistivat, että puhdas luonto voi olla jopa valtti matkailuelinkeinolle. Toisaalta alueella on mahdollisuuksia myös erilaisiin biomassan hyödyntämiseen tähtääviin hankkeisiin. Sesonkiluontoinen yrittäjyys saaristossa tulisi tunnistaa paremmin ja sujuvoittaa yrittämiseen liittyviä lupaprosesseja ja tukitoimien oikea-aikaisuutta.
Yleisesti ehdokkaat ajattelivat, että Saaristomeren tilan parantaminen voi kulkea käsi kädessä ihmisten elinkeinon säilyttämisen kanssa.
Paneelin lopulla yleisökysymyksessä otettiin vielä esille tutkimustieto ja sen hyödyntäminen.
– Miten edistäisitte sitä, että tutkimustieto tulee paremmin käyttöön? kuului yleisökysymys.
Paneeliin osallistuneet ehdokkaat tunnistivat tutkimustiedon merkityksen, ja sen hyödyntämisen tärkeyttä painotettiin niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa. Myös humanistisen tiedon merkitys nousi esille, kuten myös se, että tutkimustietoa tulisi tuoda saataville sellaisessa muodossa, että se olisi kaikkien omaksuttavissa.
Keskustelevassa yhteishengessä edennyt paneeli päättyi osallistujien kiitoksiin yleisölle.
Paneelin osallistujat yhteiskuvassa. Vasemmalta: Jonathan Westergård (KD), Saija Porramo (vihr.), Miku Kuuskorpi (SDP), Lotta Laaksonen (vas.), Olli-Pekka Aalto (kesk.), HumBio-hankkeen johtaja Otto Latva, tutkija Noora Kallioniemi, Satu Söderström (PS), Toni Forsblom (kok.) ja Niklas Guseff (RKP). Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto.
> HumBio
