Asiasana: kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos

Turun yliopiston strategian viidelle monitieteiselle teemalle on valittu vetäjät, jotka kehittävät ja toteuttavat yliopiston monitieteistä toimintaa.

Kolmipäiväinen tiede- ja taidetapahtuma Aboagora järjestetään elokuun viimeisellä viikolla teemalla Mars, sodan tuoja. Turun kulttuurielämään vakiintuneen tapahtuman pääesiintyjien joukossa on tänä vuonna muun muassa Suomi-kytköksistään tuttu ruotsalainen kirjailija-journalisti Thella Johnson. Mars-tapahtuma avaa uuden seitsenvuotisen Planeetat-teemakauden. 

Uudessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten pakolaistaustaiset ihmiset kokevat kansalaisuuden ja miten he navigoivat arkielämässään ennen oikeudellisen statuksensa virallistamista ja sen jälkeen.

Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta sen alapuolella.

Kirjailijat ovat kulttuurihistorian yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärjen työn keskiössä. Hänen väitöskirjaansa pohjaava näytelmä Kurjet pyörii parhaillaan Kansallisteatterissa.

FT Ulla Moilaselle on myönnetty Kuninkaallisen Gustaf Adolfin Akatemian palkinto arkeologisen, rautakauden ja keskiajan taitteen hautaustapoja käsittelevän väitöskirjatyönsä johdosta.

Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Lummaa sai rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan, miten yhteiskunnan suuret muutokset viimeisen 300 vuoden aikana ovat vaikuttaneet ihmisten sukulaisverkostoihin ja niiden kautta heidän menestymiseensä 1700–1900-lukujen Suomessa. Lummaa tarkastelee samoja kysymyksiä myös aasiannorsuilla, joiden populaatiot ovat kutistuneet dramaattisesti 50 vuodessa ihmisten toimien johdosta.

Manillan Vanhalla Viinatehtaalla järjestetään 29.8. Elämästä kertominen ja etiikka -tapahtuma, jossa pohditaan menneistä elämistä kertomista tieteen ja taiteen keinoin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Turun yliopiston ja Max Planck -instituutin infektiobiologian laitoksen tutkijat selvittivät isoäitien roolia lasten tartuntatautikuolleisuuden ehkäisyssä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tutkimuksen mukaan isoäidit vähensivät lasten kokonais- ja infektiotautikuolleisuuden riskiä.