Professori Virpi Lummaalle lähes 2,5 miljoonan euron EU-rahoitus tutkimukseen muuttuvan yhteiskunnan vaikutuksista sukulaisverkostoihin
Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Lummaa sai rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan, miten yhteiskunnan suuret muutokset viimeisen 300 vuoden aikana ovat vaikuttaneet ihmisten sukulaisverkostoihin ja niiden kautta heidän menestymiseensä 1700–1900-lukujen Suomessa. Lummaa tarkastelee samoja kysymyksiä myös aasiannorsuilla, joiden populaatiot ovat kutistuneet dramaattisesti 50 vuodessa ihmisten toimien johdosta.
Euroopan tutkimusneuvosto myönsi Lummaalle lähes 2,5 miljoonan euron Advanced Grant -rahoituksen, joka on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus. Viisivuotinen rahoitus myönnetään asemansa vakiinnuttaneille tutkimusjohtajille, joille on jo kertynyt huomattava määrä saavutuksia tutkijan uralla. Kyseessä on jo Lummaan kolmas ERC-rahoitus, sillä hän on aiemmin saanut Euroopan tutkimusneuvostolta Starting Grant- ja Consolidator Grant-rahoitukset.
– ERC-rahoitus auttaa selvittämään, miten yhteiskunnalliset muutokset sukulaisverkostoissa ja sosiaalisissa suhteissa niin meillä ihmisillä kuin myös muilla pitkäikäisillä, luonnostaan perheyhteisöissä asuvilla lajeilla ovat yhteydessä elinikäisiin terveyden, hyvinvoinnin ja lisääntymisen mittareihin. Aihe on ajankohtainen ja tutkimme sitä hyvin monitieteisin lähestymistavoin, Lummaa sanoo.
– ERC Advanced Grant on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista, jossa tutkimusidean pitää olla kansainvälistä huippuluokkaa. Yliopiston tutkimuspalveluissa tarjoamme ERC-hakuihin laajoja tukitoimia, jotta tutkijat menestyisivät näissä hauissa mahdollisimman hyvin, kertoo tutkimusrahoituksen asiantuntija Kirsi Kanerva Turun yliopistosta.
Tutkimuksessaan Virpi Lummaa tarkastelee, miten mullistavat muutokset sosiaalisessa verkostossa vaikuttavat yksilöiden myöhempään elämään. Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto
Lummaa sai rahoituksen hankkeelle, jossa hyödynnetään niin suomalaisista kirkonkirjoista koottuja eri aikojen sukulaisverkostoja kuin evakuoitujen karjalaisten digitoituja myöhempiä elinvaiheita ja sosiaalisia siteitä uusilla asuinpaikkakunnilla. Lummaan tutkimusryhmän keräämä pitkäaikaisaineisto myanmarilaisista aasiannorsuista mahdollistaa myös sen tutkimisen, miten ystävyyssuhteiden katkeamiset vaikuttavat erilaisiin terveyden ja hyvinvoinnin mittareihin.
– Nämä aineistot ovat melko ainutlaatuisia, koska sotaevakuoinnit ja työnorsujen siirrot ryhmästä toiseen tuovat tutkijalle poikkeuksellisen mahdollisuuden selvittää, miten mullistavat muutokset sosiaalisessa verkostossa vaikuttavat yksilöiden myöhempään elämään. Pitkäaikainen data tällaisista tilanteista ennen ja jälkeen sosiaalisten suhteiden muuttumisen on harvinaista, Lummaa kertoo.
Lummaa johtaa Human Diversity -tutkimuskokonaisuutta, jossa tarkastellaan monitieteisesti ihmisten välisten kontaktien vaikutuksia kulttuurin, kielen ja genetiikan näkökulmasta. Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimuskokonaisuudelle yliopistojen tutkimuksen profiloitumista tukevan Profi 7 -rahoituksen kaudelle 2023–2028. Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos on yksi Turun yliopiston kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, jotka ovat tutkimuksen ja koulutuksen profiloitumis- ja vahvuusalueita.
