Asiasana: lastenpsykiatria

Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus totesi, että valikoivasti puhumattomien lasten perheissä on kontrolliperheitä enemmän psykiatrisia sekä neuropsykiatrisia häiriöitä. Lisäksi muut perheensisäiset tekijät, kuten vanhemman ikä tai perheen sosioekonominen asema saattavat lisätä riskiä lapsen valikoivaan puhumattomuuteen. Koko perheen huomioiminen hoitoa suunnitellessa onkin tärkeää.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen juhlaseminaarissa kuultiin puheenvuoroja lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien kehittämisestä ja tutkimisesta sekä lasten käytösongelmien ennaltaehkäisyyn kehitetystä Voimaperheet-toimintamallista ja tekoälyavusteisesta vanhempainohjauksesta. Seminaarissa kuultiin myös Finlandia-palkitun kirjailijan Sirpa Kähkösen juhlapuhe.

Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa todettiin vahva yhteys nuoruuden psykiatristen diagnoosien ja työelämästä syrjäytymisen välillä.

Yuko Mori toteutti lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan laajan kansainvälisen koulukyselyn, jossa selvisi, että noin 5 prosenttia nuorista oli yrittänyt itsemurhaa. Sekä verkkokiusaamisen että perinteisen kiusaamisen uhriksi joutuneet oppilaat olivat todennäköisimmin yrittäneet itsemurhaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että noin kolmannes nuorista kokee olonsa turvattomaksi koulussa ja että nuoret hakevat harvoin ammattiapua mielenterveysongelmiinsa.

Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt hankeapurahaa kuudelle Turun yliopiston tutkimushankkeelle ja työskentelyapurahaa 14 Turun yliopiston tutkijalle.

Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 28.4.2023 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.

Kiusaaminen on yleinen ilmiö, johon osallistuu kiusaajina, kiusattuina tai molempina arvioiden mukaan jopa neljäsosa nuorista. Kiusatuksi joutuminen niin kasvokkain kuin netissä on yhteydessä koettuihin mielenterveysoireisiin. LL Elina Tiiri tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kiusatuksi joutumisen yleisyyttä ja sen yhteyttä mielenterveysoireisiin. Lisäksi hän tutki kiusaamisen ja kiusatuksi tulemisen yhteyttä suhteelliseen ikään ja aikuisiän väkivaltarikollisuuteen.

Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmat eivät lisääntyneet neljännesvuosisadan aikana vuosia 1989 ja 2013 vertailtaessa, selviää FM Lotta Lempisen väitöstutkimuksessa. Avun etsiminen ongelmiin kasvoi kuitenkin tänä aikana moninkertaisesti. Yksinäisten lasten osuus oli suuri kaikkina tutkimusajankohtina ja kiusaamisessa tapahtui pientä laskua.