Asiasana: lastenpsykiatria

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä esittää uusia näkökulmia odottavien äitien tupakka- ja päihdehäiriöiden hoitoon (Väitös: LL Heidi Jussila, 10.9.2021, lastenpsykiatria sekä synnytys- ja naistentautioppi)

Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Traumaperäisen stressin riski on kohonnut maanjäristykseen joutuneilla nuorilla ja maahanmuuttajien lapsilla (Väitös: MPhil Sanju Silwal, 11.6.2021, lastenpsykiatria)

Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä. 

Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä (Väitös: LL Minna Sucksdorff, 4.6.2021, lastenpsykiatria)

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöllä on yhteys monenlaisiin vanhempiin liittyviin riskitekijöihin (Väitös: LL Petteri Joelsson, 7.2.2020, lastenpsykiatria)

LL Petteri Joelsson osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöllä eli ADHD:lla on yhteys äidin raskaudenaikaiseen tupakointiin, vanhempien psykiatrisiin sairauksiin ja vanhempien nuoreen ikään. Diagnoosin saaneet lapset olivat syntyneet muuta väestöä useammin loppuvuonna, minkä lisäksi heillä oli paljon rinnakkaisia psykiatrisia ja neurokehityksellisiä häiriötä.