Suomen Akatemian huhtikuussa avaaman COVID-19-erityishaun rahoitettavat hankkeet on valittu. Turun yliopistosta rahoitettiin viisi hanketta.
Hankkeiden valinnassa pidettiin tärkeänä sitä, että ne ovat jo käynnissä ja pystyvät siten suuntamaan nopeasti tutkimustaan uudelleen tuottamaan tietoa ja ratkaisuja COVID-19-epidemiaan ja sen vaikutuksiin yhteiskunnassa.
Turun yliopistosta rahoitettiin viisi hanketta yhteensä 978 827 eurolla. Neljä rahoituksen saaneesta hankkeesta edustaa lääketieteen alaa ja yksi yhteiskuntatieteitä. Hankkeet kestävät vuoden 2021 loppuun saakka.
Turun biotiedekeskuksesta rahoituksen saivat kaksi tutkijaa, akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa sekä professori Laura Elo. Lahesmaan tutkimuksessa tarkastellaan ihmisen immuunijärjestelmän puolustusreaktion merkitystä COVID-19-taudin etenemisessä.
– Tiedämme jo nyt, että osalla ihmisistä tauti on todella lievä ja osalla hyvin vakava. Selvitämme tutkimuksessamme, selittävätkö immuunivasteen erot yksilöllisiä eroja taudin etenemisessä sekä siinä, kuinka vaikeaksi tauti kehittyy, Lahesmaa kertoo.
Elon hankkeessa pyritään tehostamaan COVID-19-taudin kulkuun vaikuttavien tekijöiden tunnistamista personoitujen ennustemallien avulla.
– Loimme aikaisemmassa tutkimuksessamme mallin, jolla pystytään ennustamaan virusperäisten hengitystiesairauksien vakavia oireita. Nyt testaamme, miten vastaavat mallit toimivat COVID-19-taudin kohdalla ja luomme tarvittaessa uusia ennustemalleja. Mallit pohjautuvat sekä molekyylitason että kliinisen tason mittauksiin, Elo kertoo.
Turun biotiedekeskukseen myönnettiin lisäksi kolmas tutkimusrahoitus erikoistutkija, tutkimusjohtaja Eleanor Coffeylle hankkeeseen, jossa tarkastellaan COVID-19-tartunnan kytköksiä mielenterveysongelmiin. Tutkimuksessa analysoidaan virusinfektion vaikutuksia todennettujen tautitapausten verinäytteistä. Tutkimus toteutetaan Åbo Akademissa.
Uusissa hankkeissa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta rahoituksen saivat professori Andre Sourander sekä tutkijatohtori David Gyllenberg, jonka tutkimus keskittyy lasten ja nuorten psykiatrisiin oireisiin ja psykiatristen palveluiden käyttöön ennen COVID-19-epidemiaa ja sen aikana. Hankkeessa hyödynnetään sekä Lastenpsykiatrien tutkimuskeskuksen aiempia laajoja väestötutkimuksia että mielenterveyspalveluihin liittyviä rekisteriaineistoja. Tutkimustulosten odotetaan vastaavan kysymykseen, miten koronaepidemia ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin.
Souranderin johtamassa hankkeessa taas luodaan tekoälyvetoinen interventio-ohjelma, joka pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Intervention tarkoitus on ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia pandemiaolosuhteissa.
– Rajoitustoimien aikana mielenterveyttä on voitu ensisijaisesti hoitaa etänä. Puhelinvalmennukseen ja verkossa oleviin ohjeisiin pohjautuva mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä tukeva mallimme on ylivertainen tässä tilanteessa ja nyt tahdomme tuoda sen myös älypuhelimien saataville. Jos koronatilanne joskus helpottaa, työllä on suuri merkitys myös jatkossa, sillä sovellus tarjoaa uuden tavan saada mielenterveyspalveluja käyttöön matalalla kynnyksellä, Sourander sanoo.
Poliittisten päätösten hyväksyttävyydestä uutta tietoa
Valtio-opin professori Maija Setälän hankkeessa tarkastellaan kansallisia ja EU-tason poliittisia toimenpiteitä pandemian ja sen jälkiseurausten ehkäisemisessä erityisesti kansalaisten näkökulmasta.
– Laadimme tutkimuksessa laajan kyselytutkimuksen ja järjestämme puntaroivan kansalaiskeskustelun, jossa kansalaiset pääsevät pohtimaan eri poliittisten toimenpiteiden perusteluja ja hyväksyttävyyttä. Lisäksi haastattelemme päätöksentekijöitä Brysselissä ja Helsingissä tehdyistä ja suunnitelluista politiikkatoimista, Setälä kertoo.
Hanke tuottaa ymmärrystä pandemiaan ja sen seurauksiin liittyvien politiikkatoimien hyväksyttävyydestä.
– Tämä hyödyttää pandemian sekä muiden vastaavien kriisien hallintaa jatkossa, Setälä sanoo.
