Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.
Raskaus on ainutlaatuisen ajanjakso, jolloin odottavan äidin ja syntymättömän lapsen terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Heidi Jussila selvitti väitöstutkimuksessaan, miten raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöitä voitaisiin hoitaa uusilla lähestymistavoilla.
– Tutkimus osoitti, että vanhemmuuden mentalisaatiokykyä vahvistava ja ultraäänikuvantamista hyödyntävä uusi hoitomenetelmä on lupaava erityisesti siksi, että vaikeista päihdeongelmista kärsineet odottavat äidit sitoutuivat siihen hyvin, Jussila kertoo.
Vanhemmuuden mentalisaatiokyky raskausaikana merkitsee vanhemman kykyä pohtia omia kokemuksiaan ja tunteitaan sekä syntymättömän lapsen kokemusta; uteliaisuutta ja kiinnostusta pohtia kokemuksiaan suhteestaan syntymättömään lapseen ja vanhemmuuteen sekä pohtia ja kuvitella sitä, että lapsella on oma kehittymässä oleva persoonallisuutensa, oma mieli, ja että syntymätön lapsi on näin ollen vanhemmasta erillinen yksilö.
Uusi hoitomenetelmä on lupaava tapa kohdata vaikeista päihdehäiriöistä kärsiviä odottavia äitejä
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin 90 päihdeongelmaisen raskaana olevan naisen otoksessa vanhemmuuden mentalisaatiokykyä vahvistavan ja ultraäänikuvantamista hyödyntävän uuden hoitomuodon vaikuttavuutta satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimusasetelmassa.
Hoitomenetelmässä odottavaa äitiä rohkaistiin omien kokemustensa ja syntymättömän lapsen näkökulman pohtimiseen samalla, kun äidillä oli mahdollisuus katsella vauvaa 4D-ultraäänikuvassa. Lisäksi odottavat äidit saivat käyttöönsä raskauspäiväkirjan, joka sisälsi tietoa raskaudesta ja vanhemmuuden mentalisaatiokykyä herätteleviä hoidollisia kysymyksiä ja tehtäviä.
Tutkimuksella ei voitu kyseisessä aineistossa ja käytetyin menetelmin osoittaa uuden hoitomenetelmän myönteistä vaikutusta odottavan äidin raskausajan vanhemmuuteen, stressitasoon, erikoissairaanhoidon tasolla toteutuneen äitiyshuollon käyttöön, sikiön päihdealtistukseen tai lapsen terveyteen syntymähetkellä.
– Huomionarvoista kuitenkin oli, että hoitoryhmään kuuluneiden odottavien äitien keskuudessa tutkimuksen keskeyttäminen oli harvinaisempaa kuin kontrolliryhmässä, ja heidän osallistumisasteensa vanhemmuutta vahvistaviin hoidollisiin ultraäänitutkimuksiin oli korkea, Jussila kertoo.
Päihdeongelmista kärsineet odottavat äidit, jotka usein kokevat esteitä raskaudenaikaiselle hoidolle ja osallistuvat siihen riittämättömästi, näyttivät siis hyväksyvän uuden hoitomuodon ja sitoutuvan siihen hyvin.
Altruistinen kiintymys sikiöön kannustaa tupakoinnin lopettamiseen
Tutkimuksen toisessa osassa Jussila tarkasteli raskaudenaikaisen kiintymyksen ja raskauteen liittyvän ahdistuneisuuden yhteyttä raskausajan tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen yli 3700 naisen FinnBrain-raskauskohorttiaineistossa.
– Raskaudenaikaisen kiintymyksen tai raskauteen liittyvän ahdistuneisuuden kokonaistason ei havaittu olevan merkitsevässä yhteydessä raskausajan tupakointikäyttäytymiseen, Jussila toteaa.
Toisaalta tutkimus osoitti uusia mahdollisia kohteita hoidolle. Väitöstutkimuksessaan Jussila havaitsi, että tupakoivilla odottavilla äideillä voimakkaampi altruistinen kiintymys sikiöön liittyi korkeampaan tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyteen raskausaikana.
Altruistinen kiintymys sikiöön heijastelee odottavan äidin valmiutta hyväksyä ja pitää vaivan arvoisena raskauteen liittyviä muutoksia sekä halukkuutta tehdä suotuisia muutoksia terveyskäyttäytymiseensä vauvan vuoksi.
Synnytyspelkoisilla tupakoinnin lopettaminen vaikeampaa
Tutkimus syntymäkohorttiaineistossa osoitti myös, että tupakoivat naiset, jotka kokivat voimakasta synnytyspelkoa, kykenivät harvemmin lopettamaan tupakoinnin kuin naiset, jotka kokivat vähäistä tai kohtalaista synnytyspelkoa. Voimakkaaseen synnytyspelkoon siis liittyi matalampi tupakoinnin lopettamisen todennäköisyys.
– Näin ollen odottavan äidin altruistisen kiintymyksen vahvistaminen ja synnytyspelon lievittäminen muodostavatkin uusia kiinnostavia hoidon kohteita, joihin vaikuttamalla voitaisiin mahdollisesti edistää tupakoinnin lopettamista raskauden aikana, Jussila esittää.
***
LL Heidi Jussila esittää väitöskirjansa ”Prenatal psychological distress and parenting in the context of tobacco and substance use disorders: How to break the chain of adversity?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.9.2021 klo 12.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Ilona Luoma (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Hasse Karlsson (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria sekä synnytys- ja naistentautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
