Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Perinteiset yritykset muuttuvat digitaalisiksi – kokemuksia autoteollisuuden sopeutumisesta digitaaliseen murrokseen (Väitös: MSc Markus Zimmer, 20.8.2021, tietojärjestelmätiede)

Perinteiset yritykset hyödyntävät digitaalista teknologiaa innovoidessaan uusia palveluita ja tuotteita. Vastatakseen kasvavaan kilpailuun ja varmistaakseen markkina-asemansa säilymisen ne pyrkivät uudistumaan muuntautumalla digitaalisesti. MSc Markus P. Zimmerin väitöskirjatutkimus osoittaa, että perinteiset yritykset voivat onnistuneesti ohjata organisaation digitaalisen murroksen läpi visioimalla digitaalisen tulevaisuuden, kommunikoimalla tämän vision strategiassaan ja osallistamalla työntekijänsä vision toteuttamiseen.
 

Silmänliikkeet paljastavat kuinka taitavat nuotin- ja koodinlukijat käsittelevät hankalia kohtia nuottikirjoituksessa ja algoritmissa (Väitös: MSc Natalia Chitalkina, 20.08.2021, kasvatustiede)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Natalia Chitalkina tutki nuotin- ja koodinlukua mittaamalla kokeneiden lukijoiden silmänliikkeitä. Muusikot ja koodaajat luovat lukiessaan ennakko-oletuksia siitä, mitä musiikkikappaleessa tai algoritmissa seuraavaksi tapahtuu. Ammatteihin liittyy kuitenkin myös tilanteita, joissa muusikoiden ja koodaajien täytyy lukea odotustensa vastaista nuottikirjoitusta tai koodia. 
 

Väitöstutkimus auttaa täsmentämään borrelioosin hoitoa (Väitös: LL Elisa Kortela, 20.8.2021, infektiotautioppi)

Lymen borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Osa borrelioosiin sairastuneista saa neurologisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin perinteisesti käytetyllä suonensisäisellä keftriaksonihoidolla.

Väittelijä tutki sähköisten reseptien ja yritysostojen vaikutuksia Suomen terveydenhuollossa (Väitös: VTM Mikko Nurminen, 20.8.2021, taloustiede)

Turun yliopistossa väittelevä VTM Mikko Nurminen tutki sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia sekä yritysostojen vaikutuksia yksityisillä terveydenhuollon markkinoilla Suomessa. Tutkimuksen perusteella sähköisten reseptien läpinäkyvyys vähensi merkittävästi tutkimuksessa tarkasteltujen haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä maaseutumaisissa kunnissa. Toisaalta, helpottunut reseptien uusiminen lisäsi tiettyihin lääkeaineisiin liittyviä lääkehaittoja ja väärinkäyttöä.

Lievän umpilisäketulehduksen muuttuva diagnostiikka ja hoito: matala-annoksinen tietokonekuvaus ja tablettimuotoinen antibiootti tehokkaita (Väitös: LL Suvi Sippola, 20.8.2021, kirurgia)

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä. LL Suvi Sippola selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan akuutin umpilisäketulehduksen kuvantamista sekä sen antibioottihoitoon liittyviä tekijöitä.

Tutkimuksesta uutta tietoa syöpälääkkeiden biosynteesistä ja evoluutiosta (Väitös: MSc Benjamin Nji Wandi, 20.8.2021, biokemia)

Antrasykliinit ovat laajasti käytettyjä syöpälääkkeitä, jotka ovat tällä hetkellä mukana 500 kliinisessä tutkimuksessa ympäri maailmaa. Antrasykliinien käyttöä rajoittavat niiden vakavat sivuvaikutukset. MSc Benjamin Nji Wandin väitöstutkimuksessa selvisi, että pienet muokkaukset antrasykliinien rakenteeseen voivat merkittävästi parantaa niiden bioaktiivisuutta sekä vähentää niiden toksisuutta.

Lukemisvaikeudet ovat yhteydessä koulukiusaamiseen – Riskiä voidaan silti pitää vähäisenä (Väitös: PsM Tiina Turunen, 13.8.2021, psykologia)

Lukemisvaikeudet lisäävät riskiä koulukiusaamiselle peruskoulussa, mutta riski on varsin pieni, selviää psykologian maisteri Tiina Turusen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Itsearvioidut lukemisvaikeudet ovat yhteydessä erityisesti kiusatuksi joutumiseen, kun taas testeillä mitatut heikot lukemisen taidot liittyvät toisten kiusaamiseen.

Sekretiini-hormoni vähentää ruokahalua aktivoimalla elimistön ruskeaa rasvaa (Väitös: LL Sanna Laurila, 13.8.2021, sisätautioppi)

Turun yliopistossa väittelevä kardiologian erikoislääkäri Sanna Laurila tutki ruoansulatushormoni sekretiinin vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan PET-kuvantamisella. Tutkimus osoitti uuden mekanismin ruokahalun säätelyssä, joka perustui ruskean rasvan aktivoitumiseen. Sekretiini myös lisäsi sydänlihaksen glukoosin soluun ottoa sekä munuaisten suodatusnopeutta. Tulokset lisäävät ymmärrystä ruokahalun säätelyyn vaikuttavista tekijöistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden sekä sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan lääketutkimukseen.

Väittelijä kehitti uusia malleja Auringon hiukkassäteilyn arviointiin (Väitös: FM Osku Raukunen, 28.6.2021, fysiikka)

Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.