Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin herkkiä ja helppokäyttöisiä pikatestejä sairauksien havaitsemiseksi (Väitös: DI Iida Martiskainen, 11.6.2021, biotekniikka)

Sairauksien testaaminen pikatestillä nopeasti ja helposti on mahdollista menetelmän suorituskykyä parantamalla. DI Iida Martiskainen kehitti väitöstutkimuksessaan pikatestejä virusinfektioiden ja sydäninfarktin diagnostiikkaan teknologialla, jolla voidaan parantaa menetelmän herkkyyttä ja kvantitatiivisuutta verrattuna tyypilliseen pikatestiteknologiaan. Näin voidaan päästä lähemmäs laboratoriotasoista diagnostiikkaa olosuhteissa, joissa ei ole pääsyä laboratorioon.

Tutkimuksessa kehitettiin mittari arvioimaan tehosairaanhoitajien taitoja potilaan kliinisen tilan tarkkailussa (Väitös: TtM Mika Alastalo, 11.6.2021, hoitotiede)

Tehosairaanhoitajien taitoja potilaan kliinisen tilan tarkkailussa on tärkeää kehittää tarjoamalla järjestelmällisesti koulutusta tehosairaanhoitajille läpi heidän työuransa. Tarkkailutaitoja voidaan arvioida TtM Mika Alastalon väitöstutkimuksessa kehitetyllä mittarilla, mutta arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä on syytä edelleen kehittää jatkossa. Alastalon väitöstutkimuksessa laadittiin lisäksi teoreettinen rakenne tarkkailutaidoista ja arvioitiin tehosairaanhoitajien tarkkailutaitojen tasoa.

Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä (Väitös: LL Minna Sucksdorff, 4.6.2021, lastenpsykiatria)

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Diffuusiomagneettikuvilla lupaavia tuloksia diffuusin aksonivaurion havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen (Väitös: MSc Mehrbod Mohammadian, 7.6.2021, neurologia)

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Päätöksentekotaitoja arvioitiin ensimmäistä kertaa objektiivisesti sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalinnassa (Väitös: TtM Jonna Vierula, 4.6.2021, hoitotiede)

Sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalinnassa tulisi arvioida opintojen kannalta keskeisiä taitoja. TtM Jonna Vierulan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyössä tarvittavia päätöksentekotaitoja voidaan arvioida jo sairaanhoitajakoulutuksen valintavaiheessa objektiivisen testin avulla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa ja opiskelijavalintojen kehittämisessä.

Raskausdiabeteksen lääkehoito vaikuttaa äidin rasva- ja aminohappoaineenvaihduntaan (Väitös: LL Mikael Huhtala, 4.6.2021, synnytys- ja naistentautioppi sekä sisätautioppi)

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Murtolukujen opetuskokeilu tuki matematiikassa heikommin menestyneitä oppilaita (Väitös FL Anu Tuominen, 28.5.2021, kasvatustiede)

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

Lonkan tekonivelten uusintaleikkausmäärissä on proteesikohtaisia eroja – komponenttivalinnalla voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin (Väitös: LL Matias Hemmilä, 28.5.2021, ortopedia ja traumatologia) 

Lonkan tekonivelleikkauksella voidaan helpottaa pitkälle edenneen nivelrikon oireita ja parantaa toimintakykyä. LL Matias Hemmilä kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.    

Väitöstutkimus tuo tietoa henkisen alan yrittäjyydestä Suomessa (FM Katriina Hulkkonen, 29.5.2021, uskontotiede)

Turun yliopistossa väittelevä filosofian maisteri Katriina Hulkkonen tarkasteli uskontotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessaan kanavointi-ilmiötä eli viestien välittämistä henkimaailman olennoilta ja siihen pohjautuvaa henkisen alan yrittäjyyttä. Tutkimus osoitti, että tämän tyyppisen uushenkisen yrittäjyyden keskiössä ovat tiedolliset käsitykset ja eettiset näkökulmat.

Tutkimuksesta uutta tietoa ääreishermosta, luukudoksesta ja luunsyöjäsoluista (Väitös: LL Maria Alanne, 28.5.2021, solubiologia ja anatomia)

Maria Alanne tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vaikeasti kuvannettavia kohteita, kehittyvää ja aikuisen ääreishermoa, luukudosta sekä luunsyöjäsoluja osteoklasteja. Tutkimuksessaan Alanne yhdisti sekä tavanomaisia että uusia mikroskooppitekniikoita ja löysi kohteista aiemmin havaitsemattomia yksityiskohtia.