Asiasana: Väitös

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Filosofian maisteri Krista Teeri-Niknammoghadam tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millaisia merkityksiä sellaisilla sanoilla kuin edessä, edellä, eteenpäin tai edempänä on. Tutkimus osoitti, että kyseisillä sanoilla kuvataan paljon muutakin kuin sijaintiin liittyviä suhteita.

Englanti on nykyään tieteen valtakieli, mutta keskiajalla se oli vasta nousemassa tieteen kieleksi latinan rinnalle. Filosofian maisteri Sara Norjan väitöstutkimus osoitti, että englanti oli varteenotettava tieteen kieli jo 1400-luvun alkemiaa käsittelevissä latinasta käännetyissä teksteissä. Norja toi tutkimuksessaan kaikkien ulottuville aiemmin arkistojen kätköihin hautautuneen keskiaikaisen alkemiaa käsittelevän tekstin.

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla.

Satu Rantaeskola tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan asianomistajan yksityiselämän suojaa rikosprosessissa. Tutkimuksessa selvisi, että asianomistajan yksityiselämää koskevien tietojen suoja on osin sattumanvaraista ja että sitä koskevan lainsäädännön muuttaminen on välttämätöntä.

Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.

Anna Hurmerinta-Haanpää selvitti väitöstutkimuksessaan, miten yritykset käyttävät ja kehystävät sopimuksia nykypäivän verkostoituneissa liikesuhteissaan, ja miten sopimukset vaikuttavat yritysten väliseen luottamukseen ja liikesuhteeseen. Tutkimus osoitti, että sopimuksia käytetään moninaisesti esimerkiksi kaupan käsikirjoituksena, johtamaan organisaatioita sisäisesti sekä ohjaamaan sopimusosapuolten välistä yhteistyötä ja oman toimitusketjun menettelytapoja.

Eläkkeelle siirtyminen lisää ruumiillisista ja palveluammateista eläköityvien naisten päiviin noin tunnin paikallaanoloa. Istumapainotteisista töistä eläköityvien paikallaanolon määrä ei sen sijaan muutu, mutta paikallaanolosta tulee pitkäjaksoisempaa. 

Turun yliopistossa väittelevä Mirka Kuisma tarkasteli väitöstutkimuksessaan EU-lainsäädännön keskeisen tulkitsijan, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissaan tekemiä laintulkinnan muutoksia. Tutkimuksessa selvisi, että tuomioistuimen valmius muuttaa tulkintaansa vaihtelee tapauskohtaisesti ja että laintulkinnan muutokset kytkeytyvät usein tuomioistuimen sosiaalisen ympäristön muutoksiin. Tutkimus myös osoitti, että laintulkinnan muutosten perustelukäytänteissä ja näkyvyydessä on parantamisen varaa.

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.