Sopimuksilla on monia käyttötarkoituksia – Vanhentuneet sopimuskäsitykset haitallisia yrityksille (Väitös: OTM Anna Hurmerinta-Haanpää, 22.5.2021, sopimusoikeus ja oikeussosiologia)
Anna Hurmerinta-Haanpää selvitti väitöstutkimuksessaan, miten yritykset käyttävät ja kehystävät sopimuksia nykypäivän verkostoituneissa liikesuhteissaan, ja miten sopimukset vaikuttavat yritysten väliseen luottamukseen ja liikesuhteeseen. Tutkimus osoitti, että sopimuksia käytetään moninaisesti esimerkiksi kaupan käsikirjoituksena, johtamaan organisaatioita sisäisesti sekä ohjaamaan sopimusosapuolten välistä yhteistyötä ja oman toimitusketjun menettelytapoja. Silti sopimuskäytäntöä ja -tutkimusta leimaa perinteinen sopimuskäsitys, joka korostaa osapuolten vastakkainasettelua ja sopimuksen muodollista, oikeudellista luonnetta.
Sopimukset ovat välttämättömyys nykypäivän verkostoituneessa liike-elämässä. Niitä suunnittelevat ja käyttävät eri alojen ammattilaiset. Silti monilla on vaikeuksia ymmärtää vaikeaselkoista sopimuskieltä, ja usein sopimuksia pidetään lähinnä muodollisina välttämättömyyksinä, jotka pikemminkin haittaavat kuin tukevat yritysten välisen yhteistyösuhteen muodostumista ja kehittymistä.
Anna Hurmerinta-Haanpää tarkasteli oikeustieteen alan väitöstutkimuksessaan, mistä tällainen sopimuskäsitys juontaa juurensa ja vastaako se nykypäivän sopimustodellisuutta. Väitöstutkimuksessa todetaan, että useat haitalliset sopimuskäsitykset ja -käytännöt juontavat juurensa perinteisistä taloustieteellisistä ja oikeustieteellisistä teorioista.
– Vaikka vaihtoehtoisia teorioita on esitetty jo ainakin 1960-luvulta alkaen, perinteinen sopimuskäsitys istuu syvässä. Sen mukaan osapuolet ovat toistensa vastapuolia, ja sopimus tarvitaan turvaamaan osapuolten oikeuksia toisen sopijapuolen oman edun tavoittelua vastaan, Hurmerinta-Haanpää taustoittaa.
Vanhentuneet sopimuskäsitykset vahingoittavat liikesuhteita
Anna Hurmerinta-Haanpään tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sopimuksia käytetään yhä eniten turvaamistarkoituksessa, suojaamaan lähinnä vain toisen sopijapuolen etuja. Lisäksi sopimukset kehystetään usein niin, että ne korostavat sopimusrikkomusten negatiivisia vaikutuksia sen sijaan että niillä luotaisiin kannustimia sopimuksen onnistuneeseen toteutukseen.
– Tällaisten yksipuolisten ehtojen käyttämisellä ja turvaamisfunktion ylikorostamisella on useita negatiivisia vaikutuksia. Ne voivat haitata osapuolten välisen luottamuksen rakentumista ja kehittymistä. Usein niiden laatiminen ja valvonta on myös kallista. Kannustan yrityksiä pohtimaan kriittisesti, kannattaako sopimuksia laatia liian yksipuolisiksi ja vain turvaamistarkoituksessa. Joskus tällainen voi olla strategisesti perusteltua mutta useimmiten ei, Hurmerinta-Haanpää sanoo.
Funktionaalinen sopimuskäsitys tunnistaa sopimuksen moninaiset käyttötarkoitukset ja luo kilpailuetua
Hurmerinta-Haanpää esittelee tutkimuksessaan funktionaalisen sopimuskäsityksen, jonka mukaan sopimuksilla voidaan turvaamisen lisäksi koordinoida osapuolten välisiä suhteita sekä mukauttaa suhde muuttuviin olosuhteisiin. Hän tunnistaa väitöskirjassaan jo aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettujen funktioiden lisäksi neljä sopimusfunktiota: kodifiointi, sisäinen johtaminen, yhteistyön johtaminen sekä menettelytapojen ohjaaminen.
Kun sopimuksen erilaiset käyttötarkoitukset tunnustetaan ja niitä aletaan hyödyntää, sopimukset voivat tukea esimerkiksi yritysten välisen yhteistyösuhteen sekä luottamuksen rakentumista.
Funktionaalisen sopimuskäsityksen omaksuminen voi Hurmerinta-Haanpään mukaan luoda todellista kilpailuetua yritykselle, mutta se vaatii asennemuutosta niin lakimiehiltä kuin muiltakin ammattikunnilta.
– Juristien täytyy antaa muiden alojen ammattilaisten osallistua entistä enemmän sopimusten laadintaprosessiin, sillä he saattavat olla juristeja parempia muotoilemaan tiettyjä, esimerkiksi osapuolten rooleihin ja viestintään liittyviä sopimusehtoja. Toisaalta kaupallisen alan ammattilaisten tulisi nähdä sopimukset kilpailuetuna eikä ainoastaan pakollisena kulueränä, Hurmerinta-Haanpää sanoo.
Uusi sopimuskäsitys vaikuttaa sopimusten tulkintaan, opetukseen ja tutkimukseen
Funktionaalisen sopimuskäsityksen omaksumisella voi olla vaikutuksia myös sopimusten tulkinnalle sekä sopimusoikeudelliselle opetukselle ja tutkimukselle.
– Ensinnäkin, se voi auttaa sovittelijaa, välimiestä tai tuomaria hahmottamaan, minkälaisesta sopimuksesta osapuolten välisessä suhteessa on kyse ja millaiset oikeudelliset periaatteet suhteeseen soveltuvat. Toiseksi, funktionaalinen sopimuskäsitys korostaa teoreettisten ja filosofisten sopimusideoiden sijaan sopimustodellisuutta ja sen empiiristä tutkimista, Hurmerinta-Haanpää avaa.
Väittelijän mukaan myös oikeustieteen opiskelijoiden tulisi tutustua käytännön sopimustodellisuuteen sekä empiiristen menetelmien käyttämiseen tutkimuksessa.
– Kannustan sekä käytännön toimijoita että tutkijoita omaksumaan funktionaalisen sopimuskäsityksen ja suosimaan sopimuksia, jotka vastaavat parhaiten kunkin liikesuhteen erityispiirteitä ja tukevat niissä onnistumista.
***
OTM Anna Hurmerinta-Haanpää esittää väitöskirjansa ”The Many Functions of Contracts–How Companies Use Contracts in Interorganizational Exchange Relations” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 22.5.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/65123483768
Vastaväittäjänä toimii professori Soili Nystén-Haarala (Lapin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Mika Viljanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sopimusoikeus ja oikeussosiologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: anna.hurmerinta-haanpaa@utu.fi, p 040 773 3322
Twitter: @AnnaHurmerinta
