Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Koneoppimisella tarkkoja ennustuksia myös sensuroiduissa datajoukoissa (Väitös: FM Markus Viljanen, 5.5.2021, tietojenkäsittelytiede)

Koneoppiminen on yksi tekoälyn menestyneistä osa-alueista, jolle on löydetty monia käytännön sovelluskohteita. Turun yliopistossa väittelevän Markus Viljasen väitöstutkimus ratkaisee sensuroidun datan ongelman tietyillä koneoppimisen sovellusalueilla määrittelemällä parittaiseen dataan perustuvia matemaattisia malleja, joiden avulla koneoppimista voidaan soveltaa ennustustehtävään. Uusilla menetelmillä ennustuksia voidaan tuottaa reaaliajassa.

Oikomishoidossa käytettävän sidosmuovin heikko kovettumisaste saattaa johtaa kiinnikkeen ennenaikaiseen irtoamiseen (Väitös: HLL Erika Mäkinen, 7.5.2021, hampaiston kehitys- ja oikomisoppi)

Jopa 2–20 % oikomishoidossa käytettävistä kiinnikkeistä irtoaa kesken oikomishoidon, mistä aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia ja ylimääräisiä hoitokäyntejä. HLL Erika Mäkinen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan erilaisia keinoja ehkäistä kiinnikkeiden ennenaikaista irtoamista parantamalla kiinnikkeen alla olevan sidosmuovin kovettumisastetta. Kiinnikkeiden pysyvyyttä parantamalla voidaan sujuvoittaa oikomishoidon kulkua merkittävästi ja lisätä siten hoitomyöntyvyyttä turhien käyntien jäädessä pois. 

Elinympäristö ja koettu stressi vaikuttavat lintujen geenejä suojeleviin telomeereihin etenkin kasvuiässä (Väitös: FM Tiia Kärkkäinen, 30.4.2021, biologia)

Monet erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat vanhenemiseen yhdistettyjen telomeerien pituuteen, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Tiia Kärkkäinen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kirjosieppojen telomeeridynamiikkaa ja havaitsi, että erityisesti kasvun aikaiset olosuhteet vaikuttivat yksilön telomeerien pituuden kehitykseen. Telomeerien pituuden on puolestaan havaittu ennustavan muun muassa yksilön elinikää.

Kaksostutkimuksen avulla kehitettiin muistin heikentymisen ja Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista (Väitös: FM Noora Lindgrén, 23.4.2021, neurologia)

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.

Kriittisten ajattelutaitojen opetuksessa merkittäviä eroja Suomen, Yhdysvaltojen ja Kiinan koulutusjärjestelmien välillä (Väitös FM Olli Suominen, 23.4., kasvatustiede)

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.

Väittelijä tarkasteli rakennuksen salaisesta omistusoikeudesta aiheutuvia ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ratkaisuun (Väitös: OTM Karoliina Helle, 23.4.2021, esineoikeus)

Karoliina Helteen väitöstutkimuksen kohteena oli tyyppitapaus, jossa kiinteistönomistajan puoliso väittää omistavansa kiinteistölle rakennetun rakennuksen joko kokonaan tai osittain. Jos väite menestyy, rakennus on puolison irtainta omaisuutta eikä kuulu kiinteistöön ja siten kiinteistöä koskevien määräämistoimien piiriin. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen omistajalle myönnettävää suojaa ei ole aina syytä pitää ehdottomana lähtökohtana, vaan rakennuksen ja kiinteistön muodostaman tosiasiallisen kokonaisuuden vuoksi tilanteen pitäisi ennemminkin olla päinvastainen.

Väittelijä tutki opiskelijoiden esiaviollisia suhteita 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa (Väitös: FM Mari Välimäki, 17.4.2021, Suomen historia)

Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Väittelijän löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia syöpähoitojen toimivuuden ennustamiseen (Väitös: FM Eleonora Mäkelä, 9.4.2021, patologia)

Onkoproteiini CIP2A voi toimia merkkiaineena, joka ennustaa kaulan ja pään alueen syöpien herkkyyttä sädehoidolle, osoittaa FM Eleonora Mäkelän Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. ARPP19:n ja NOCIVA:n ilmentymistasot taas voisivat toimia merkkiaineina syövän pahanlaatuisuuden ja hoitovasteen ennustamisessa myelooisissa leukemioissa.