Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa (Väitös: LL Anssi Heino, 28.5.2021, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Potilastietojärjestelmät ovat olennainen osa ensihoidossa tapahtuvaa potilaan hoitoa. LL Anssi Heino tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimus paljasti puutteita ja kirjaajien välistä vaihtelua erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla. Myös potilaiden ennustearviointi toteutui kohtalaisella tavalla, mutta huonon ennusteen toteamiseen ensihoitotilanteessa tulee suhtautua varauksella.

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty suosituksia ensihoidossa kerättävistä potilas- ja tehtävämuuttujista, mutta kerättyjen muuttujien luotettavuutta tai laatua ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksessaan Anssi Heino havaitsi selkeitä kehityskohteita, joilla kerätyn tiedon laatu voitaisiin varmistaa.

Heino tutki potilaskirjausten luotettavuutta FinnHEMS:in ensihoitohelikoptereissa työskentelevien lääkärien ja ensihoitajien kesken. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava valtionyhtiö. 

Aiemmissa julkaisuissa on suositeltu potilaiden luokittelu- ja pisteytysjärjestelmien käyttöä myös ensihoidossa, samalla tavalla kuin sairaalahoidon yhteydessä. Väitöskirjatutkimuksessaan Heino kehitti pisteytysjärjestelmän, joka pyrkii mittaamaan ensihoidon tuottamaa hyötyä potilaalle. 

– Pisteytysjärjestelmä pohjautuu aiemmin vain ensihoitohelikoptereiden miehistöjen käytössä olleeseen validoimattomaan pisteytykseen, joka nyt uudistettiin pohjoiseurooppalaisen asiantuntijapaneelin avulla. Uusittu pisteytysjärjestelmä on tarkoitettu ensihoitohelikoptereiden lisäksi ambulanssimiehistöjen käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti, Heino kertoo. 

Ennusteen tekeminen ensihoitotilanteessa voi olla vaikeaa

Parantumattomasti sairastuneen potilaan hoidon pitkittäminen ei ole eettisesti perustelua, ja hoito voi jopa lisätä kärsimystä. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että parantumattomasti sairastuneiden potilaiden kohdalla lääkärit rajoittavat hoitoa jo ensihoitotilanteessa. Lääkärien päätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä ei ole kuitenkaan aiemmin kattavasti selvitetty. 

Heino selvitti väitöskirjassaan vakavasti ja parantumattomasti sairastuneiden eli ennusteettomiksi katsottujen potilaiden taustamuuttujia ja selviytymistä ensihoitotilanteen jälkeen, verrattuna vakavasti sairastuneisiin mutta ennusteellisiksi katsottuihin potilaisiin. Tutkimuksessa ei havaittu selkeitä eroja tutkittujen potilasryhmien välillä.

– Ennustearvion tekoa ensihoitotilanteessa vaikeuttavat haastavat työolosuhteet ja rajatut taustatiedot potilaiden sairaushistoriasta. Tutkimuksessani ei huomioitu niitä potilaita, jotka jo lähtötilanteessa todettiin toivottomiksi tai jotka menehtyivät. Näin ollen väitöskirjan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä vain aktiivisesti hoidettujen, mutta kliinisen kuvan perusteella toivottomiksi oletettujen potilaiden ennusteesta, Heino toteaa.

Ensihoitohelikopteritoimintaa tulee arvioida sekä potilas- että laatututkimuksin

Lääkärijohtoinen ensihoidon helikopteritoiminta on olennainen osa vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan selviytymistä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu.

– Jotta ensihoitohelikopterien rajallista ja kallistakin resurssia voidaan kohdentaa oikein, ja niille potilaille, jotka siitä hyötyvät, tulee järjestelmää jatkuvasti arvioida ja tutkia. Seurantaan tulee käyttää kliinisiä potilastutkimuksia, mutta yhtä lailla olennaista on tutkia itse järjestelmää siihen soveltuvin laatututkimuksin, Heinon huomauttaa.

***

LL Anssi Heino esittää väitöskirjansa ”DATA COLLECTION IN HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.5.2021 klo 12. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. 

Vastaväittäjänä toimii professori Jens Aage Kølsen Petersen (Aarhusin yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 18.05.2021 | Muokattu 25.05.2021