Turun yliopistossa väittelevä Mirka Kuisma tarkasteli väitöstutkimuksessaan EU-lainsäädännön keskeisen tulkitsijan, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissaan tekemiä laintulkinnan muutoksia. Tutkimuksessa selvisi, että tuomioistuimen valmius muuttaa tulkintaansa vaihtelee tapauskohtaisesti ja että laintulkinnan muutokset kytkeytyvät usein tuomioistuimen sosiaalisen ympäristön muutoksiin. Tutkimus myös osoitti, että laintulkinnan muutosten perustelukäytänteissä ja näkyvyydessä on parantamisen varaa.
Tuomioistuinten laintulkinnassa törmäävät toisiinsa pysyvyyden ja lain tulkintaympäristön jatkuvan muutoksen asettamat vaatimukset. Ajoittain tuomioistuimet päätyvät poikkeamaan aiemmin omaksumistaan tulkintalinjoista.
Avoimia laintulkinnan muutoksia on tavattu pitää harvinaisina Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä. Esimerkkejä on kuitenkin nimettävissä 1990-luvun taitteesta lähtien. Kuisma tarkasteli väitöstutkimuksessaan neljää ratkaisukäytännön linjaa, joissa tuomioistuin oli muuttanut laintulkintaansa tai kieltäytynyt muuttamasta kantaansa pyynnöistä huolimatta.
Tutkimuksessa selvisi, että Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä laintulkinnan muutokset vaikuttavat kytkeytyvän tuomioistuimen sosiaalisen ympäristön muutoksiin.
– Silti sen tavassa viestiä laintulkinnan muutoksista keskustelukumppaneilleen on ajoittain parantamisen varaa, Kuisma sanoo.
Tuomioistuimen laintulkinnan muutokseen kytkeytyy ristikkäisiä intressejä
Väittelijän mukaan laintulkinnan muutosten näkyvyyttä vähentävät useat väitöstutkimuksessa tunnistetut tekniikat.
– Tulkintakäytännön muutoksia tuomioistuimen ratkaisuissa voidaan liudentaa tai jättää nimenomaisesti mainitsematta, Kuisma kertoo.
Kuisma havaitsi vaihtelua siinä, missä määrin ratkaisuissa tuotiin ilmi tuomioistuimelle ehdotettuja muutoksia sen vakiintuneeseen laintulkintaan.
– Vaihtelua oli myös siinä, missä määrin tuomioistuin perusteli päätöksiä olla muuttamatta tulkintakäytäntöään, Kuisma luonnehtii.
– En kuitenkaan havainnut säännönmukaisuuksia unionin tuomioistuimen valmiudessa luopua aiemmista tulkinnoistaan, Kuisma kertoo.
Väittelijän mukaan on tärkeää, että unionin tuomioistuin saa ratkaisuja tehdessään tietoa vallitsevan tulkintakäytännön toimivuudesta paitsi eri jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten myös eri sektoreiden toimijoiden näkökulmasta.
– Se edesauttaa tuomioistuimen laintulkinnan yhteiskunnallisten vaikutusten ennakollista arviointia, Kuisma sanoo.
Laintulkinnan muutoksia vaivaava keskustelevuuden puute näyttäytyi siten tutkimuksessa ristiriitaisena.
– Taipumusta olla korostamatta laintulkinnan muutoksia selittää tarve suojella tuomioistuimen ratkaisuvallan oikeutuksen kannalta tärkeää vaikutelmaa siitä, että sen ratkaisut perustuvat kaikille samaan lakiin. Silti mahdollisuus laintulkinnan muutoksiin on unionin tuomioistuimen tulkintakäytännön sosiaalisen hyväksyttävyyden elinehto, Kuisma arvioi.
Laintulkinnan muutoksen viestintätavoilla on konkreettisia seurauksia
Kuisman tarkastelemista esimerkkitapauksista oli havaittavissa, että laintulkinnan muutosten liiallinen kätkeminen saattaa olla haitallista.
– Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön johtoajatukset saatetaan ymmärtää sen tuomioiden niukkojen perusteluiden takia väärin, Kuisma sanoo.
Unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuimien välille saattaa myös syntyä voimakkaitakin jännitteitä, jos kansalliset laintulkitsijat kokevat tekemiensä ehdotusten jäävän ilman toivottua vastakaikua ja uhmaavat unionin tuomioistuimen tulkintalinjaa.
– Toisaalta unionin tuomioistuimen varovaisuutta puoltaa se, että sen ratkaisujen perusteluihin saatetaan tulevissa oikeusriidoissa vedota ennakoimattomissa olosuhteissa, Kuisma pohtii.
– Laintulkinnan muutosta koskevissa tilanteissa unionin tuomioistuimen perustelukäytäntöjä parantaisi sen varmistaminen, että tuomioistuimen kanssa vuoropuhelua käyvät tahot tunnistaisivat ratkaisuista esiin tuomansa näkökohdat ja kokisivat niiden tulleen huomioiduksi unionin tuomioistuimen päätösharkinnassa, Kuisma summaa.
***
OTM Mirka Kuisma esittää väitöskirjansa Confronting Realities with the Legal Rule: On Why and How the European Court of Justice Changes its Mind julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.5.2021 klo 12.
> Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/67853531216
Vastaväittäjänä toimii Barber Professor of Jurisprudence Anthony Arnull (University of Birmingham, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jukka Snell (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on eurooppaoikeus.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: makuis@utu.fi
