Lonkan tekonivelleikkauksella voidaan helpottaa pitkälle edenneen nivelrikon oireita ja parantaa toimintakykyä. LL Matias Hemmilä kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Joka viidennellä yli 75-vuotiaalla on lonkan nivelrikko, jonka edetessä toimintakyky usein heikkenee. Jos muista hoitokeinoista ei saada riittävää apua, voidaan päätyä tekonivelleikkaukseen. Oikea leikkaustekniikka yhdistettynä tarkoituksenmukaisiin tekonivelkomponentteihin tarkkaan valituilla potilailla on edellytys hyvään leikkaustulokseen ja potilastyytyväisyyteen.
– Tekoniveliin kehitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään komplikaatioita ja pidentämään tekonivelten elinkaarta. Kehitystyö on kuitenkin haastavaa ja aikaa vievää. Tutkimuksessani analysoin lonkan tekonivelinnovaatioiden toimivuutta ja tuloksia. Erityisenä mielenkiinnon kohteenani olivat sementittömät kuppikomponentit ja niissä käytettävät polyeteenistä valmistetut liukupinnat, Matias Hemmilä kertoo.
Suomalaiset ovat pioneereja tekonivelten rekisteröinnissä ja seurannassa. Tekonivelrekisterimme on maailman toiseksi vanhin, heti Ruotsin rekisterin jälkeen. Vuonna 1980 perustettuun rekisteriin tallennetaan yli 95 % kaikista maassamme laitetuista tekonivelistä. Hemmilä hyödynsi tutkimuksessaan rekisteriin kerättyä tietoa.
Uudet innovaatiot voivat parantaa hoitoa, mutta niiden hyötyjä ja haittoja on seurattava tiiviisti
Tekonivelten uusintaleikkaukset ovat isoja operaatioita ja niihin liittyy suuremmat riskit ja huonompi potilastyytyväisyys, kuin ensivaiheen leikkaukseen, minkä vuoksi tekonivelten elinkaarta yritetään jatkuvasti pidentää. Uusien innovaatioiden käyttöönotto tulee kuitenkin tehdä hallitusti epämiellyttävien yllätysten välttämiseksi, joten tutkimukselle ja seurannalle on tarvetta.
– Tutkimuksessamme havaitsimme, että eräisiin sementittömiin kuppikomponentteihin liittyi suurentunut uusintaleikkausriski. Erään tekonivelen liikelaajuutta on yritetty parantaa tekemällä kupista matalampi, mutta huomasimme, että komponenttia käytettäessä päädyttiin useammin sijoiltaanmenon vuoksi tehtyyn uusintaleikkaukseen. Toisen kupin käyttöön taas liittyi suurempi riski tekonivelen irtoamiseen, Hemmilä täsmentää.
– Lisäksi tutkimme tekonivelen erilaisten muoviliukupintojen pysyvyyttä, uusintaleikkausmääriä ja uusintaleikkausten syitä sekä raportoimme tekonivelen varsiosan hajoamisen, mikä on varsin harvinaista, Hemmilä jatkaa.
Kaiken kaikkiaan tutkimus osoitti, että tekonivelen komponenttivalinnalla voidaan vaikuttaa uusintaleikkausriskiin. Tutkimus toi myös uutta tietoa tekonivelen muoviliukupintojen kestävyydestä.
***
LL Matias Hemmilä esittää väitöskirjansa ”IMPLANT SURVIVAL FOLLOWING PRIMARY TOTAL HIP ARTHROPLASTY With Special Interest in Uncemented Cups and Liners” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.5.2021 klo 12.00.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Juhana Leppilahti (Oulun yliopisto) ja kustoksena va professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
