Tutkimuksessa kehitettiin mittari arvioimaan tehosairaanhoitajien taitoja potilaan kliinisen tilan tarkkailussa (Väitös: TtM Mika Alastalo, 11.6.2021, hoitotiede)
Tehosairaanhoitajien taitoja potilaan kliinisen tilan tarkkailussa on tärkeää kehittää tarjoamalla järjestelmällisesti koulutusta tehosairaanhoitajille läpi heidän työuransa. Tarkkailutaitoja voidaan arvioida TtM Mika Alastalon väitöstutkimuksessa kehitetyllä mittarilla, mutta arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä on syytä edelleen kehittää jatkossa. Alastalon väitöstutkimuksessa laadittiin lisäksi teoreettinen rakenne tarkkailutaidoista ja arvioitiin tehosairaanhoitajien tarkkailutaitojen tasoa.
Kriittisesti sairaan potilaan kliinisen tilan tarkkailu on yksi tärkeimmistä tehosairaanhoitajan tehtävistä, vastuista ja taidoista. Tehosairaanhoitajan tekemillä havainnoilla ja potilaan voinnin muutoksiin reagoinnilla on keskeinen rooli laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumisessa.
– Kokeneiden tehosairaanhoitajien haastattelujen mukaan tarkkailutaidot rakentuvat taidoista hankkia ja käsitellä tietoa, taidoista tehdä päätöksiä sekä yhteistyötaidoista, Turun yliopistossa väittelevä Mika Alastalo toteaa.
Aikaisempaan kirjallisuuteen ja haastatteluaineistoon pohjautuen Alastalon väitöstutkimuksessa kehitettiin itsearvioinnista ja tietotestistä koostuva mittari tehosairaanhoitajien tarkkailutaitojen arviointiin. Suomalaisten yliopistosairaaloiden tehosairaanhoitajat arvioivat taitonsa olevan erinomaisella tasolla, kun taas tietotestin mukaan taidot eivät olleet kaikilla tavoiteltavalla tasolla.
– Tehosairaanhoitajat ovat luottavaisia omiin taitoihinsa, mutta erityisesti tarkkailun bio-fysiologisessa tietoperustassa olisi kehitettävää, mistä on viitteitä aikaisemmissakin tutkimuksissa, Alastalo kertoo.
Tehosairaanhoitajat, jotka olivat saaneet koulutusta teho-osastojen erityistehtäviin, arvioivat taitonsa korkeammalle ja saavuttivat myös paremman tuloksen tietotestissä kollegoihinsa verrattuna.
Koulutuksen ja arvioinnin kehittämiselle on tarvetta
Tutkimustulosten perusteella koulutusta potilaan kliinisen tilan tarkkailuun tulisi olla tarjolla läpi tehosairaanhoitajan työuran. Suomessa ei ole ollut tarjolla tehohoitotyön erikoistumiskoulutusta, joten teho-osastoilla järjestetyllä perehdytyksellä ja työpaikkakoulutuksella on erityisen tärkeä rooli tehosairaanhoitajan taitojen kehittymisessä.
– Potilaan kliinisen tilan tarkkailun tulisi olla keskeinen sisältö teho-osastoilla järjestettävässä koulutuksessa ja toisaalta myös ammattikorkeakoulujen tehohoitotyöhön suuntaavissa opinnoissa sekä mahdollisesti tulevaisuudessa erikoistumis- ja täydennyskoulutuksissa, Alastalo tähdentää.
Suomessa tehohoidon tulokset ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla eikä se olisi mahdollista ilman ammattitaitoisia tehosairaanhoitajia. Tehosairaanhoitajan täytyy kuitenkin jatkuvasti pitää yllä ja täydentää taitojaan. Covid-19 pandemian myötä teho-osastoille on myös jouduttu perehdyttämään nopealla aikataululla muista yksiköistä siirtyneitä sairaanhoitajia, mikä on asettanut osaamisen varmistamisen keskiöön.
Alastalon väitöstutkimuksessa kehitetty mittari tarjoaa teho-osastoille mahdollisuuden arvioida tehosairaanhoitajien tarkkailutaitoja. Mittarin itsearviointi ja tietotesti tuottivat kuitenkin jossain määrin toisistaan poikkeavan tuloksen. Tarkkailutaitojen objektiivista arviointia onkin väittelijän mukaan syytä kehittää ja testata vielä lisää tulevaisuudessa. Itsearvioinnin merkitystä taitojen arvioinnissa ei kuitenkaan tule väheksyä.
– Tehosairaanhoitajat soveltavat päivittäin potilaan kliinisen tilan tarkkailussa taitoja, joita ei voida arvioida objektiivisesti tai muiden henkilöiden toimesta. Omien taitojen arviointi on myös lähtökohta jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle, Alastalo kertoo.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä ja osaamisen varmistamisessa niin oppilaitoksissa kuin teho-osastoillakin.
***
TtM Mika Alastalo esittää väitöskirjansa ”Patient observation skills in critical care nursing – A Theoretical construction and evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.6.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: mika.p.alastalo@utu.fi
