Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä esittää uusia näkökulmia odottavien äitien tupakka- ja päihdehäiriöiden hoitoon (Väitös: LL Heidi Jussila, 10.9.2021, lastenpsykiatria sekä synnytys- ja naistentautioppi)

Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.

Väittelijä kartoitti uusia mekanismeja, jotka säätelevät solujen viestintää (Väitös: FM Johannes Merilahti, 10.9.2021, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Johannes Merilahti tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mekanismeja, joilla ihmisen solujen pinnan viestintämolekyylien, reseptorityrosiinikinaasien, toimintaa säädellään. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa molekyylitason mekanismeista, jotka mahdollistavat monien näiden viestintämolekyylien toiminnan myös vaihtoehtoisella viestintätavalla. Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkehoitojen kehittämiseen.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa verisuonitulehdusten diagnoosin kustannuksista ja PET-TT:n merkityksestä diagnostiikassa (Väitös: LL Kirsi Taimen, 10.9.2021, sisätautioppi)

Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Solut tunnistavat eron pehmeän ja jäykän välillä ja toimivat elimistössä sen mukaisesti (Väitös: FM Martina Lerche, 10.9.2021, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

FM Martina Lerche selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun ympäristön fyysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat solun toimintaan sen tarttumista välittävien proteiinien kautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että solun tarttumisreseptoreiden aktiivisuuden säätelyllä on tärkeä rooli rintarauhasen kehityksessä ja toiminnassa.

Ammatillinen kutsumus edistää nuoren lääkärin työhyvinvointia (Väitös: KM, LT, erikoislääkäri Pauliina Kronqvist, 10.9.2021, kasvatustiede)

Nuorten lääkärien sitoutumista terveyskeskustyöhön voitaisiin Pauliina Kronqvistin väitöstutkimuksen mukaan parhaiten edistää parantamalla työoloja, panostamalla jatkokouluttautumismahdollisuuksiin ja luomalla edellytyksiä yksilöllisen ammatillisen kutsumuksen toteuttamiseen.

Väittelijä tutki geometriaa uudenlaisilla metriikoilla (Väitös: FM Oona Rainio, 3.9.2021, matematiikka)

FM Oona Rainio selvittää Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, millaisia geometrisia systeemejä syntyy, kun etäisyyden käsite määritellään uudelleen. Suorien, kolmioiden ja muiden geometristen kappaleiden tutut ominaisuudet muuttuvat, jos niitä mitataan alueen reunasta riippuvilla intrinsisillä metriikoilla. Rainion väitöstutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa etäisyyksien eri mittareista.

Ympäristö ja populaatiotiheys vaikuttavat majavien levinneisyyteen Suomessa (Väitös: FM Riikka Alakoski, 3.9.2021, biologia)

Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan. 
 

Lääkejakeluketjun digitalisaatio tuo läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta lääkehuoltoon (Väitös: MSc Teijo Peltoniemi, 3.9.2021, tietojärjestelmätiede)

Lääkehuolto on tärkeä osa terveydenhuollon järjestelmää, jonka merkitys kasvaa alati väestön vanhetessa. Lääkehuolto on keino hallita terveysmenoja ja tehokas lääkehuolto on kansantaloudellisesti tärkeä. Lääkehuollon peruspilari on toimiva lääkejakeluketju, jolla varmistetaan lääkkeiden saatavuus. MSc Teijo Peltoniemi kuvaa väitöskirjassaan miten varsinkin puutteellinen tiedonvaihto ja epäeheä informaatio heikentävät lääkejakeluketjun toimintaa ja näin ollen lääkehuollon toimivuutta.

Äänen häiriöt ja stressi ovat yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun (Väitös: MuM, FM Hanna Vertanen-Greis, 3.9.2021, työterveyshuolto)

Turun yliopistossa väittelevän Hanna Vertanen-Greisin tutkimuksessa selvisi, että äänen häiriöt ja työhön liittyvä stressi ovat selkeästi yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun. Myös koulujen sisäympäristön puutteet olivat yhteydessä äänihäiriöihin ja alentuneeseen työkykyyn.