Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Varhain puhkeava verenpainetauti altistaa elinvaurioille jo keski-iässä (Väitös: LL Karri Suvila, 3.9.2021, sisätautioppi)

Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.

Äitien digiarki täynnä ristiriitaisia odotuksia (Väitös: FM Suvi-Sadetta Kaarakainen, 3.9.2021, Kulttuurihistoria)

Mediateknologinen kehitys on helpottanut äitien arkea ja vahvistanut osallisuutta, mutta samalla voimistanut intensiivisen äitiyden ihannetta ja altistanut äidit laajemmalle arvostelulle. Digiarjen ristiriitaisuus voi täten kuormittaa ja heikentää äitien hyvinvointia. Tämä käy ilmi FM Suvi-Sadetta Kaarakaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöksessä.

Glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua diabeteksen diagnosoinnissa (Väitös: LL Simo Rehunen, 3.9.2021, yleislääketiede)

Kahden tunnin glukoosirasituskoetta käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnostiikkaan. LL Simo Rehunen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kehon koko ja koostumus vaikuttavat kokeen tulokseen niin merkittävästi, että on kyseenalaista, onko se ylipäätään tarpeellinen tutkimus diagnoosin tekemiseen. Vaarana on, että pienikokoiset ihmiset diagnosoidaan tarpeettomasti diabeetikoiksi, kun taas kookkailla diabetes jää huomaamatta.

Väitöstutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden filosofiasta laajentaa käsitystämme hyvästä elämästä ja ihmisyydestä (Väitös: VTM, FM Tiia Sudenkaarne, 28.8.2021, filosofia)

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Nanolääkkeiden tarkka reititys kasvaimiin on edelleen vaikea tehtävä (Väitös: MD Valeriy M. Paramonov, 25.8.2021, fysiologia)

MD Valeriy M. Paramonovin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja tiivistää monialaisen synteettisiä nanokantoaineita syövän hoidossa tarkastelleen tutkimuksen tulokset. Tutkimus korostaa, että nanohiukkasten ja elävien solujen vuorovaikutus on monimutkaista ja lääkkeiden tehokkaaseen kohdentamiseen syöpäkasvaimiin liittyy haasteita. 

Väittelijä kehitti uusia ääneneristävyyden mittalukuja koetun häiritsevyyden avulla (Väitös: FM Petra Virjonen, 27.8.2021, tietojenkäsittelytiede)

Rakenteiden ääneneristävyyskykyä kuvataan yleensä yksittäisellä luvulla, jota verrataan rakentamismääräyksen mukaiseen tavoitearvoon. FM Petra Virjosen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusia ääneneristävyyden mittalukuja, jotka vastaavat nykyisiä mittalukuja paremmin ihmisen kokemusta rakenteen ääneneristävyydestä tavallisilla elinympäristön äänillä.

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Itämeren alainen kallioperä kertoo miljardien vuosien takaisesta mantereiden kehityksestä (Väitös: MSc Evgenia Salin, 20.8.2021, geologia)

Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.